VAROITUS: TASSA JUTUSSA EI OLE HATTARAA EIKA VAALEANPUNAISIA PAIVAUNIA VAAN RAAKAA TOTUUTTA RAA’ASTA ELAMASTA, EHKAPA JUURI SOPIVAA  AJATELTAVAA NAISTENAIVAAN!

Pakistanilainen 15 vuotias Malala haluaa kaikkien tyttojen saavan oikeuden koulunkayntiin… hanet yritettiin murhata. Tytto selvisi ja jatkaa missiotaan!

Angelina Jolie, varakkaan nayttelijaperheen tytto kavi myrskyisan nuoruuden ja oli vahan ”out there”.. kunnes loysi itsensa ja huomasi mita voi tehda YK’n pakolaisjarjeston hyvantahdon lahettilaana.

Itse olen lapikaynyt  lapsuuden aikaisen seksuaalisen hyvaksikayton. Olin vain 3 tai 4v. kun se alkoi ja jatkui 3 vuotta enemman tai vahemman paivittain. Mies oli vanha, sairas alkoholisti. Kaikki muistikuvat eivat ole vielakaan palanneet, eika varmaan tarvikaan, silla ne muistot jotka olin onnistunut plokkaamaan mielestani 100% tulivat mieleeni eraana paivana ollessani 12v. Hirvittavan tarina- ja itkutuokion jalkeen kokosin itseni, pyyhin kyyneleeni  ja paatin etta tasta on selvittava! Ajattelin etta ”there is a fine line between sanity and insanity, and I have to keep my sanity!” (suomen ajatuksia en muista sansta sanaan silla olen prosessoinut tata enemman englanniksi)  ja etta tasta en voi kertoa kellekkaan, silla kuka minua uskoisi? Ja vanhempani: en voisi kertoa heille tata ja sarkea heidan elamaansa (mies oli perhetuttu, isoaitini serkku, aitini parhaan ystavan veli) ja sydamiaan.. tiesin ettei kenenkaan elama olisi enaa ennallaan, siksi paatin pitaa taman omana tietonani ja selvita asiasta yksin.

Kuulostaa hienolta paperilla, mutta elamani heitti volttia pahasti: Koulussa ajatukseni pyorivat uuden todellisuuteni ymparilla, unohtelin asioita, en pystynyt keskittymaan ja numeroni laskivat. Pelkasin miesopettajia ja kaikkia miehia! Ja alkaessani kehittya naiseksi, halusin pistaa kaikki jarrut paalle! Piilottelin vartaloani useiden vaatekerrosten alla ja aloin olla kartyinen kotona silla alitajunnassani halusin etta vanhempani tietaisivat mika minua vaivasi… mutta eivatpa he olleet ajatusten lukijoita.. pidin asian omana tietonani lahes 20 vuotta! 

Opiskelemaan lahdettyani kiinnostus poikiin ja heidan kiinnostus minusta antoi minulle muuta mietittavaa.  Minut myos raiskatttiin muutaman kerran 16 vuotiaana. Yhdenkerran kidnapattiin kolmen miehen voimin ja raiskattiin (vain yksi heista onneksi!!) ja jopa junan kondyktoori yritti raiskata minut yojunan makuuvaunussa..onneksi uhkaukseni toimi ja han napitti paitansa ja jatti minut rauhaan!  Vaikka nama tapaukset olivat hirveita rikoksia minuuttani kohtaan, olin jo lahes aikuinen eivatka missaan mielessa niin traumaattisia kuin nuo lapsuuden kokemukset.

Olen antanut anteeksi kaikille pahantekijoille, mutta en itselleni: Mitaan naista en ole koskaan raportoinut minnekaan. Varoitin serkkutyttoni vanhempia etteiva paasta lapsiaan hanen luokseen, mutta mitaan virallista en ole asian eteen tehnyt!  Tama sairas mies asui pienella sivukylalla jossa ei ollut lapsia, muutakuin sukulaiseni kesaisin, joita varoitin hanesta.

Lapsuuden hyvaksikayttaja kuoli yksinaisena, sairaana miehena muutamia vuosia sitten ja ennen tata jouduin viela nokakkain hanen kanssaan ollessani palveluammatissa.. sama allottava paikka ja vain han ja mina. Ensin ajattelin etta tassa on mahdollisuuteni kysya hanelta miksi han teki minulle mita teki? Mutta en olisi millaan arvannut kuinka syvalla hanen pelko minussa viela oli, silla en pystynyt edes sanomaan kuka olin vaan valehtelin nimeni ja vaaristin kasvoni sellaiseen irvistykseen ettei han tunnistaisi minua (olen aitini nakoinen ja han oli 21 vuotta  aitini naapuri).. siina meni se hieno suunnitelma!!! Palvelin hanta kuten keta tahansa, mutta minulla oli kova kiire ulos hanen talosta! Ajaessani pois en muista mitaan muutamasta ensimmaisesta kilometrista, tarisin kuin haavanlehti ja itkin hysteerisesti! Saikahdin kuinka pinnalla kipuni/PELKOIN edelleen oli.. yli 20 vuotta tapauksen jalkeen!

Nyt olen tyoskennellyt seksuaalirikosuhrien parissa, ja tassa vaiheessa heilla on kuvioissa  mukana huumeet, aviottomat lapset usean eri miehen kanssa ja kodittomuus. Tama tyo USA:ssa on hidasta ja kieltamatta harvoin naemme lopputuloksia, mutta tyo on jokaisen mahdollisuuden arvoista varsinkin kun voimme pysahdyttaa kierteen jossa heidan perheensa on! Olen myos aloittamassa seurakunnan kanssa seksuaaliuhri ryhmaa, silla jos 25% 1-18v. naisista on kokenut seksuaalista vakivaltaa, niin jossainhan nama naiset ovat!  Ja heita on taatusti myos yli tuhatpaisessa seurakunnassamme ja yhteisossamme! Eikohan vuonna 2013 ole jo aika puhua naista asioista avoimesti!

 Haluaisin siis tehda viela enemman! En ole Angelina Jolie enka Malala mutta haluaisin tehda enemman lasten, nuorten ja aikuistenkin naisten hyvaksi talla saralla!  Jokainen meista voi tehda jotain toisten hyvaksi.. pienikin asia voi olla iso apu jollekin!