Lahdimme siis rantapaivan jalkeen jalleen katsomaan yoelamaa.. uusi yokerho ja uudet kujeet. Mina en niin valittanyt drinkeista.. join pari Hurrikaania tai Bahama Mamaa mutta muuten tanssein enemman ja pidin ystavista huolen:) Nain oli sama missa olin!

Tallaydyimme iltaa varten ja lahdimme taksilla yokerhoon. Musiikki soi todella kovaa ja porukkaa tuntui olevan ihan liikaa tassa pienessa keskustan kerhossa. Siella oli Ladies Night eli naisille ilmaiset juomat joten ystavat halusivat jaada, vaikka ehdotin maiseman vaihtoa. Ehka ajatuksissa oli Jessekin.. ehka tama vain ei ollut minun paikkani.. musta paikallinen pitkanhuiskea ja asiallisen nakoinen (clean cut) ja selvapainen nuori mies tuli juttelemaan minulle. Seurasimme ystavieni touhuja ja valilla kavin heidan kanssaan tanssimassa. Tom (annettakoon hanelle tama nimi kun en sitakaan muista! Olikin korkea aika alkaa kirjoitella naita juttuja ylos;D) kertoi olevansa poliisi (Kuten aiemmin lupasin!) ja hanen ystavansa oli jossain pain yokerhoa. Poliisi! Tunsin oloni heti hieman huojentuneemmaksi, silla jostain syysta tama paikka oli ahdistava. En tietenkaan voinut olla 100% varma hanen ammatistaan ja aikomuksistaan ja ystavani olivat viela enemman epailevaisia.. ja minusta tuntui etta heita ihmetytti taas se etta minulla oli juttuseuraa, ehka jopa arsytti.

Ystavani (sama taas!) alkoi olla jo aika juovuksissa ja ajattelin etta oli ehka paras alkaa lahtemaan hotellille pain, tai jonnekin! Ilta oli viela aika nuori ja minulla oli ollut hieman tylsaa ja olin seikkailun tarpeessa.. tama ei ehka ollut paras hetkeni.. olin altis vaaralle (nyt vanhempana ja ”viisaampana” naen taman). Ystavani halusivat etta Tom todistaa meille olevansa poliisi. Han sanoi etta ajetaan asemalle niin kollegat voivat todistaa, hanella ei ollut virkamerkkia mukana. Niin teimme ja kollegat varmistivat asian. Kylla meita nauratti.. minakin olin hieman alkanut elaa talle illalle enka kieltamatta ollut valmis viela nukkumaan!

Asemalta lahtiessamme, viereemme ajoi auto jossa oli kaksi miesta, mukea bahamalainen nainen ja n.10vuotias lapsi takapenkilla. He puhuivat bahaman kielella jotain Tomille..naytti lahinna riitelylta! He kysyivat sitten halusimmeko menna jonnekin muualle viela tanssimaan? ”Ok”, sanoimme ilmeisesti eparoiden mutta yksimielisesti. Emme olleet vrmoja mista oli kyse ja kaikki heratyskellot olisivat varmaan pitaneet jo soida tassa vaiheessa. Sitten viela kaksi ystavistani meni jostain syysta heidan autoonsa ja mina ja yksi ystavani mentiin Tom’n autoon. En tieda kuinka tama tapahtui mutta pidin tata toista edella ajavaa autoa ja siella olevia ystaviani tarkasti silmalla!

Kurvailimme vasemmanpuoleisessa liikenteessa kunnes olimme kaupungin ulkopuolella.  Jatimme naisen ja lapsen pois kyydista jonnekin Hurrikaani Andrewin (Elokuu 1992) riepottelemaan kaupunginosaan ja jatkoimme hurjaa matkaamme.  Nyt siis olisimme menossa sinne tanssipaikalle? Mutta pitan olimme syvalla viidakossa! Pieni tie oli kapea, haarainen ja mutkainen kuiva mutatie. Edellamme ajava toinen auto ajoi hurjaa vauhtia.. mihin ihmeeseen heilla oli kiire!? Sitten keskella banaani plantaasia pimeassa viidakossa oli pieni lautahokkeli..sielta kuului aanekas ihana Bahamalainen musiikki (Karibiansaaristo, Jamaika!). paikka oli paikallisten baari! Muutama auto oli pihalla ja sinne menimme mekin. Taytyy sanoa etta nyt pelotti: Kun astuimme sisaan, musiikki (live) pysahtyi ja kaikki mustaakin mustemmat Bahamalaiset tuijottivat meita.. niin isot bahamalaiset naiset kuin miehetkin. Tom jutteli parille heista mutta mina yritin loytaa ystavani nopeasti.. osa heista oli jo baarin toisessa paassa. Tiesin etta meidan oli paastava tasta paikasta pois!! NOPEASTI! olimme ajaneet aika kauan.. mutta mutkainen ja haarainen tie vei suuntavaistoni niin ettei minulla ollut mitaan hajua minne olisimme juosseet jos meidan olisi pitanyt syysta tai toisesta paeta paikalta!

Kaappasin ystavani kasipuoleeni ja pyysin Tomia viemaan meidat takaisin kaupunkiin. Han sanoi etta lahdemme ihan pian, hanen ystavana jattaa autonsa tanne ja tulee meidan kanssa kaupunkiin. Olin helpottunut mutta emme olleet viela edes autossa. Mustat tuijottavat silmat polttivat ihoani, kukaan heista ei hymyillyt vaikka Bahamalaiset olivat iloista ja ystavallista, rentoa vakea! Meita kaikkia taisi pelottaa! Miten ihmeessa me tanne jouduttiin? Ahtauduimme kaikki Tomin autoon, etupenkilla meita oli 3 mutta minua huojensi ajatus etta kaikki ystavani olivat samassa autossa ja Tom oli jarkevan tuntoinen mies. Han kylla ajoi kuin olisi ollut tuli hannan alla! Takaisin mentiin samaa haipakkaa, mutta niimpa paasimme takaisin ihmisten ilmoille. Tom jatti ystavansa kyydista ja vei meidat hotellille. Hotellin yo-portieeri puisteli paataan kuin tulimme.. han naki etta olimme paikallisen miehen kyydissa. Han kysyi olimmeko kunnossa ja tarvitsisimmeko mitaan. ”Ei kiitos, kaikki on hyvin! Kiitos etta huolehdit!” Han toisti viela varoituksen siita etta jos meilla ei olisi taksi kyytia, niin soittaisimme heille ja joku hotellilta hakisi meidat. Kiitin tasta ja sanoin hyvat yot. Jatkoimme huoneeseemme ja ihmettelimme edelleen missa olimme olleet ja miksi.. mika ihmeen paikka tama oli ollut!? Ei siis mitaan kamalaa draamaa, mutta en kylla suosittele kokeilemaan tata.. paikallinen vaki tassa baarissa tuijotti meita kuin Lauantai-aamun pekonia ja tytto kylla tietaa milloin tilanne on vaarallinen! Onneksi selvisimme tastakin kokemuksesta!

Parin paivan paasta olikin syntymapaivani.. tayttaisin 23v. ja paatimme juhlia komeasti! Vuokrasimme limosiinin ja kuskin paivaksi ja lahtisimme kiertamaan saarta! Tasta seuraavalla kerralla..