Luonto(ni)

Söisinkö vai enkö söisi

Saisin selkeyden ja toiminnan

Menettäisin sisäisen ääneni joka kuiskii minulle tarinoita

Häviäisi sumuisuus ja raskaat jalat

 

Mutta kuka on minä?

 

Istumassa syksyisenä päivänä kukkulan laella vieraassa maassa, mutta kuitenkin kotona, tuntematta mitään

Istumassa Näsijärven rantakalliolla kasvot tuulessa kokemassa vapautta

Istumassa parvekkeella tupakka suussa vapisevana pajukkoa katsellen

Istumassa järven selällä veneessä tyynessä hiljaisuudessa

Istumassa päälläsi kosteana samalla tavalla kuin monen muunkin

Istumassa varvikossa kun jalat eivät enää kantaneet samalla tunkemassa sormia sammaleeseen

Istumassa täällä vanhassa koulussa jossa on ummehtunut ilma

 

Eipä muuta

Kulttuuri Runot, novellit ja kirjoittaminen

lohikäärme

lohikäärme,

 

anteeksi,

 

syöksyy tulta

 

silmät kauhistuneet

vartalo painuu kasaan

vihreät pistävät silmät

kuin piikit lihassa

 

mutta varmasti tuli jättää arvet

haavat eivät parannu koskaan

 

anteeksi, äiti

 

iltaisin kun suljen silmäni nämä runot pyörivät päässäni

pelokkaat silmäsi ovat painajaiseni

Perhe Runot, novellit ja kirjoittaminen