Pallon viemää
Kausi taas avattu. Nimittäin kävin tänään Rangella lyömässä kaksi korillista palloja.
Oli hyvä mieli, kun sain kokeilla ensi kertaa uutta mailaani, Wilsonia. Se on kuvassa alapuolella oleva punavartinen maila, joka on hybridi. Pelasin viime vuonna pelkästään rautamailoilla ja en omistanut yhtään puumailaa tai hybridiä.
PIENI ALUSTUS AIHEESEEN
Suoritin Green Cardin viime kesänä. Tällöin oli kyllä heikoin kesä aloittaa, kun vettä satoi miltein joka päivä. Aloitin harrastuksen, koska tutustuin muutamaan uuteen ystävääni, jotka veivät minut kokeilemaan sitä kuusi väyläiselle harjoituskentälle. Siellä pystyi golffaamaan, jos yhdellä seurueesta oli jo kyseinen ”lupakortti”. Innostuin asiasta niin paljon että lähdin uudelleen lyömään rangelle (paikka jossa harjoitellaan lyöntejä, puttausta ja hiekkaesteitä).
Niinpä sitten totesin, että haluan kovasti jatkaa kyseistä lajia ja etsin lähimmän Green Card-kurssin. Kurssi kesti 4 erillistä päivää (noin 4 tuntia per päivä) ja se sisälti loppukokeen ja kirjallisen testin. Siinä käytiin todella kattavasti sääntöjä läpi ja tapakulttuuria, joka harrastuksen piirissä vallitsee.
Kurssit maksavat noin 130 euroa opiskelijalle. Lisäksi liityin paikallisen seuran jäseneksi ja maksoin kausimaksun. Tämän jälkeen hankin myös rautamailat, joilla pääsin alkuun harjoituskentällä. Harrastuksen aloittaminen kustansi viime kesänä yhteensä noin 600 euroa. Tämä on suuri sijoitus, jota en ole päivääkään katunut.
Viime kesänä en pelannut täysiä kierroksia kuin 4 täydellä kentällä (vähintään 18 väylää ja vaaditaan green card). Näin ollen en ole laskenut tasoitustani vielä ollenkaan. Olen näin tästä keväästä alkaen vielä lähtökuopissa, mutta into on kova viheriölle!
