Toivo

Jos tämä olisi päiväkirja, tiedän kuinka teksti alkaisi. Kirjoitus lähtisi liikkeelle mahtipontisesti ja suuria maalaillen jotakuinkin näin:

”Rakas päiväkirja,

Tänään on se päivä, jona maailmaa lähdettiin muuttamaan. Helsingin Kalliossa 5.4.2017, maailmanjärjestys liikahti aavistuksen verran parempaan suuntaan, pyyhkäisi hetkeksi pois kahvilan ihmisineen ja loi sekunniksi kaikkien mahdollisuuksien tyhjän tilan. Me emme tiedä vielä mitä kaikkea se tulee tarkoittamaan, mutta meillä on visio.

Halu muuttaa, ymmärtää, oppia. Paluu yhteiskunnan perustusten alkulähteille. Tahto luoda yhteyksiä, jossa nämä kaiken mahdollistavat pyyhkäisyt ovat joka ikisen ihmisen ulottuvilla.

Ajatus sydämen sivistyksestä ja oppimisesta itseisarvona. Kansanliike keskiössä sivistys.

Minä haluan elää yhteiskunnassa, jossa jokainen voi nähdä omalla oppimisellaan merkityksen. Haluan jokaisen ihmisen voivan hahmottaa itsensä täysivaltaisena ja arvokkaana osana koko muuttuvaa järjestelmää itsensä kehittämisen kautta.

Minä en puhu työstä, koulutusjärjestelmästä, politiikasta. En itsensä työllistämisestä, starttiapurahoista tai perustulokokeilusta.

Minä puhun kokonaisesta historian ja ajan läpileikkaavasta, ihmiselämän kokoisesta tavasta ymmärtää olemisen perusolemus. Mennä syvemmälle, tutkia yhdessä, kehittyä niin yksilönä kuin yhteisönäkin. Oppia kohtaamisissa ja niiden kautta.

Minä pelkään, että tässä ajassa meiltä häviää usko omaan kyvykkyyteemme ja mahdollisuuksiimme uuden luomiseen. Pakotus kapeakatseisuuteen ja paniikkimielialaan yhteiskuntajärjestyksen säilymisen toivossa synnyttää liitoitellun epätoivon aallon.

Todellisuudessa ainoa mitä me voimme tehdä, on luottaa ihmisyyteen. Heittäytyä hengittämään keuhkot täyteen toivoa oppimisen muodossa ja luottaa inhimillisyyteen pohjautuvan sivistyksen aallon valtavaan nousuun.”

Minä kuvittelen kirjoittavani päiväkirjaan, koska idealismia on helpompi kirjoittaa päiväkirjaan kuin koko maailmalle. Nyt minä kuitenkin haluan, että tämä idealismi muuttuu todeksi ja tarve päiväkirjamuotoon kirjoitettuun haaveiluun ajan myötä turhaksi. Sellaisten asioiden alkulähteille minä haluan päästä.