Terve hostellista hippikylässä nimeltä Takaka. Muutin tänne hetkeksi asumaan ja tällä hetkellä päivät koostuvat pitkästä aamupala- ja kahvituokiosta aurinkoisella verannalla, sitten ehkä vähän kirjanlukemista riippumatossa, kokkailua ja jonkinlaista evänliikutusta, kuten patikointia tai pyöräilyä. Aurinko paistaa joka päivä pilvettömältä taivaalta, joten päivällä tarkenee sortseissa. Öisin lämpötila tippuu muutamaan asteeseen ja auringonlaskun jälkeen ilmassa on ihana syksyn […]

Pieni oodi maailman pienimmälle pääkaupungille. Windy Welly Wellington. Minä niin pidin siitä! Kaupunki on tuulinen, kotoisa, kompakti, ystävällinen, vähän hippi, viehättävä kahvinjuojan paratiisi. Vaikka aika ison osan vuodesta sää on aika märkä, koko keskustan alue on täynnä veikeitä koloja ja onkaloita, joihin käpertyä lukemaan kirjaa tai katsella merelle. Lukuisten laadukkaiden kahviloiden ja terassien ja muiden […]

Moi! Olen luikahtanut jo tänne Eteläsaaren puolelle, mutta ensin Mordorin tuonelat alta pois. Kyseinen n. 20 kilometrin taaperrus on kasvanut aikamoiseksi jokaturistintäytyytehdätämä-asiaksi ja se on äänestetty yhdeksi maailman parhaimmista päivävaelluksista. Aikamoinen titteli. Hobittilasta luonnollinen jatkumo oli tietenkin ”Mordor” eli Tongariron kansallispuisto ja olihan se jännittävä päivä, vaikka pilviverhossa en paljon mitään nähnytkään! Kuvat puhukoot tai […]

Terve Otakista! Olen täällä wwooffaamassa mitä persoonallisemmassa uusioperheessä. Pyyhin pölyt ja imuroin koko huushollin tänään ja operaatiossa kesti kaksi tuntia – aivan valtava kartano, kyllä en ymmärrä kokolattiamattoja ja tällaisia valtavia palatseja, en. Otaki on reilun tunnin matkan päässä Wellingtonista, joka kutsuu heti pääsiäisen jälkeen. Tulin tänne kodinhengettäreksi, koska kaikki hostellit on varattu jo aikaa […]

Historiallinen hetki: löysin lopultakin ajan, paikan ja motivaation pienentää kameran kuvia. Jatkossa siis tarjolla muutakin kuin rakeisia puhelinfotoja 🙂 Väärinkäsitysten välttämiseksi kaikista kovimmille fantasiaelokuvafanaatikoille: tämä ei ole se Pinnacles, jossa kuvattiin kolmannen Sormusherraleffan kohtaus, jossain Aragorn ja karvaturrit tunkeuvat sinne kuolleiden vuoristoluoliin huutelemaan väkeä sotaan! Se paikka on lähellä Wellingtonia, pitää siis mennä sinnekin, sen […]

Täällä 1200 vakiasukkaan pikkuisessa Tairuassa on ihmisen hyvä olla. Löysin muutaman mutkan kautta tämän wwooffingperheen ja päätin jäädä tänne yhteensä 2,5 viikoksi. Meitä on tällä hetkellä 7, yhdessä välissä jopa 12, plus perhe pienehköine lapsineen. Asutetaan kahta eri rakennusta ja oman pesäni rakensin tänne wwooffaritalon olohuoneeseen. Tillukat ovat mukavia, mutta näin lapsettomana en ole henkisesti […]

Terve Coromandelista! Ensinnäkin: täällä on mukavaa. Niin sanottu slow travel on ehdottomasti mieleeni, mutta alkaa kyllä olla jo ennätys, että pääsen vain reilun sadan kilometrin päähän Aucklandista ja viihdyn alueella melkein kuukauden. Mutta minkäs teet, kun tämä on niin kompaktin kokoinen maa ja pienelle alueelle mahtuu monenlaista ihmeellistä. Ja Coromandel on kauneimmillaan näin loppukesästä/alkusyksystä, ilmassa […]

Heipähei ja hyvää helmikuuta! En aloita edes miten rätti ja tohjona olen kuuden päivän työviikosta, joka vielä jatkuu. Eilen sammuin sänkyyn seitsemältä illalla, vain herätäkseni pienelle retkelle keittiöön ja matkalla iskin pikkuvarpaan ovenkarmiin niin, että sitä pakotti vielä aamukahdeltakin. Luulin, että se murtui, mutta linkkasin tänään laittamatta sille painoa, niin nyt se tuntuu jo paremmalta. […]

Kello on jo paljon, palovammojen ja hukkumiskuolemien aste matala ja onnellisuuskerroin korkea! Oli ihan mielettömän mukava päivä Waihekella, aurinko möllötti täydeltä taivaalta ja vesi oli sitä kuuluisaa linnunmaitoa. Hurautin ensin pyörällä ennätysajassa keskustaan ja sieltä lautalla saarelle. Suosittelen Bookme-sivustoa ja Go Exploren lauttoja, saa edullisemmin kuin suoraan satamasta! Pyörän sai ottaa veloituksetta kyytiin. Matka kesti […]

Mun otsikot alkaa lähennellä kohta Iltalehden tasoa. Tätä ja edeltävää vilkaisemalla voi tehdä johtopäätöksen, että istun huonovointisena ja -kuntoisena yksin kotona kaiket illat ilmaa yhtään ystävää. Onneksi ei ihan niin onnettomasti pyyhi! Kunhan tänään kuuden kiireisen työpäivän, tai no -illan jälkeen löysin aikaraon pitkälle kävelylle ja siinä viuhtoessani mietin, miten mukava olisi käppäillä jonkun kanssa. […]