Still alive ja kohta ehkä pääsee töihin

Mun kuuluisi olla nyt ensimmäisessä työvuorossa eräässä kahvilassa, mutta täällä sitä vain toivutaan aivan järkyttävästä vatsa- ja oksennustaudista. Ihastuttavaa oli saada molemmat samaan aikaan. Onneksi se iski yöllä, joten hostellin saniteettitilat olivat kiitettävän vapaina yöaikaan. Ja onneksi ei olla telttailemassa. Huhhuh. Nyt täytyy syödä tuplamääriä, että saa kylkiluut takaisin piiloon. Hoiperreltiin eilen kulman taakse vihanneskauppaan hakemaan Fantaa ja ukko tiskin takana luuli, että meillä oli vuosisadan krapula.

Tästä valitettavasta takaiskusta huolimatta mieliala on korkealla! Minulla ja T:llä on huomenna työhaastattelu viiden tähden resorttiin. Kaavailevat minulle sieltä aika yllättävää työnkuvaa, josta kerron enemmän, mikäli tärppää. Muita vapoja vedessä ovat kaksi kahvilaa, joista toisen omistaja on hirveän mukava keski-ikäinen rouva. Mun oli tarkoitus olla eilen siellä treenaamassa kahvintekoa, mutta sattuneesta syystä en päässyt. Toiseen kahvilaan olisi ollut palkallinen treenivuoro siis tänään. Minähän otan vaikka kaikki kolme työtä jos niikseen tulee! Muutamia muitakin lupaavia paikkoja on, mutta nämä sellaisia, joista on tullut selkeää vihreää valoa.

Turhaa toki siis oli kaikki se aiempi ressi. Ei mua enää edes ahdista maksaa tästä hostellista 550e/kk, koska aivan varmasti pian on niin paljon töitä kuin vain ehtii tehdä. Joulukuun alussa täytyy metsästää joku vuokra-asumus, niin saa enemmän rahalle vastinetta sellaisessa. Täällä vuorilla on nyt alkanut lämmetä eikä öisinkään joudu palelemaan. Kolmas finski liittyy seuraamme kahden viikon päästä, joten ehkä vuokraamme jonkun puuvajan, vuoraamme sen sinivalkoisilla tekstiileillä, emmekä vahingossakaan puhu yhdellekään vieraalle ihmiselle vieraalla kielellä seuraavaan neljään kuukauteen!