Yöllä

 

Eräänä iltana pyöräilin hikisenä kotiin. Mereltä puhaltava tuuli tuo toisinaan runsaasti vastusta polkemiseen.

Kello on kaksi yöllä, mutta nyt en jaksa tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että huomenna en takuulla onnistu heräämään ajoissa, hyvä jos ennen puolta päivää. Ajoissa mihin, viettämään vapaapäivää? Nyt on tarpeen kuunnella musiikkia, juoda teetä, käryttää kynttilöitä ja lämmitellä fleecessä. Nakuttaa tähän joitakin ajatuksia, en tiedä vielä millaisia, joten katsotaan mitä tästä tulee. Kämppis on yövuorossa, joten en loukkaa tällä toiminnalla minkäänlaisia ihmisoikeuksia.

Tässä on paikallinen Lidl, melkein normaalihintaista ruokaa! Vihertää.

Vietin illan naapurissa. Tytöt toivoivat riisipuuroa, joten sitä hämmensin sillä välin kun toiset tekivät uunikasviksia ja kanaa. Suunniteltiin Halloween-juhlia. Päätin, etten lähde etelänreissulleni ennen niitä. Välillä mietin, mistä kumpuaa viehätys tutustua ihmisiin ympäri maailmaa, ja kuinka olen nyt niin erilaisessa tilanteessa, kun ei ole opiskeluympyröitä, joissa tapaisi luontevasti uusia tyyppejä. Mutta onneksi on tämän internetin ihmeellinen maailma ja couchsurfing. Yritän saada vapaata, että pääsen mukaan pienelle retkelle Coromandeliin pohjoiseen. Ohjelmassa olisi eräjormailua ja telttailua.

Se oli maailman parasta viime viikonloppuna. Teen kuvaspämmäyksen joku kerta.

Naapurissa on nimetty asioiden nimiä espanjaksi ja suomeksi, Riisipuuron Ystäviä naurattaa loputtomasti, miltä esimerkiksi ”pyykinkuivausteline” tai ”makaronilaatikko” kuulostaa. Mulle on eksoottista Indonesian asiat!

Kukertaa. Tallustin kampaajalle lyhentämään kesätukan, sitten tämän puiston läpi.

Alan olla henkisesti valmis rinkkaelämään. Alustavasti olen kaavaillut yöbussia Wellingtoniin, siellä voisin mahdollisesti ihmetellä entisen työkaverin kavereiden kanssa/luona – oma entinen Wellyn kämppikseni on parhaillaan Australiassa. Sitten voisin mennä jonnekin, nähdä vuoria ja järviä ja merta ja nukkua teltassa ja teltan vieressä ja katsoa tähtiä makuupussini syövereistä ja kuunnella kun aallot lyö rantaan. Ei ole telttaa eikä makuupussia. En halua ajaa autoa enkä varsinkaan campervania. Mutta kaikki järjestyy kun vain lähtee, sen makuupussin aion tosin hankkia ensin lähnnä sen vuoksi, ettei mulla ole minkäänlaista verenkiertoa. 

Alan kyllästyä itseeni erityisessä yhdessä asiassa: en ole vieläkään oppinut että SHE’LL BE ALRIGHT ja NO WORRIES. Jospa ne jäisi mieleen, kun kirjoittaa tikkukirjaimilla ylös. Aion asua eri maissa ja repiä itseäni erilaisiin paikkoihin, kunnes sisäistän näiden lauseiden maagisen sanoman. Ennakkoon ja varulta kaikkea mahdollista murehtimalla ei voita mitään. Hyvinhän täälläkin on mennyt, rakas munuainen on yhä myymättä ja luottokorttivelkaa ei ole, koska ei ole luottokorttiakaan! Se downshiftaaminenhan on hirveän trendikästä ja sitä on nyt harrastettu, ei ole minun juttu. Pidän sopivasta kiireestä ja aikatauluista ja sitä on pian luvassa.

Noniin, ehkä sitten piakkoin nukkumaan tästä horisemasta. Sunnuntaina on työvuoro ja maanantaina menen aloittamaan hotellissa! Ensimmäinen oppitunti on kuulemma kuinka tehdään kunnon kahvia, se tulee parantamaan omaakin elämänlaatua huomattavasti. 

Just some bullshit how I feel living here. Still being too Finnish and not learned the kiwi no worries -attitude yet!