Raskauden aikana aloin toivomaan imetyksen onnistuvan ja onnekseni sain huomata nyt lapsen synnyttyä, että imetys on lähtenyt hyvin käyntiin. Imetys oli itselleni täysin vieras aihe myös teoriassa ennen vauvan syntymää. En juurikaan perehtynyt aiheeseen aiemmin, koska imetys ajatuksena tuntui silloin vielä niin vieraalta.

Sairaalassa ihana hoitohenkilökunta (kävi kyllä tuuri, kun osui niin ihania kätilöitä kohdalle) opasti asiassa kuin asiassa, mutta etenkin imetyksen kohdalla todella hyvin. Aluksi imetys teki älyttömän kipeää ja rinnat olivat mielettömän kipeänä myös maidonnoususta. Se tuli todellisena yllätyksenä, kuinka suorastaan pahalta se aluksi tuntui. Vauva imee kyllä hienosti ja maitoa tulee, mutta ensimmäiset päivät olivat hankalia rintojen arkuuden takia. En arvannut, että maidon nousu yksinkertaisesti sattuisi alkuun niin paljon. Henkisesti hankalaa oli myös tajuta kaiken väsymyksen keskellä, että olen ainut joka voi syöttää vauvaa ja kun imettäminen teki niin kipeää, meinasi ensimmäisissä päivissä usko loppua.

Onneksi jo viikossa homma alkoi luistamaan jo aika hienosti ja nyt voin jopa sanoa nauttivani siitä. Ollaan harjoiteltu eri imetysasentoja ja oltu tarkkoina imemisotteen kanssa, jotta imetyksestä tulisi mahdollisimman luontevaa mahdollisimman nopeasti ja nyt viiden viikon kohdalla se sitä onkin.

Apuna imetykseen minulla on Philipsin sekä käsikäyttöinen että sähkökäyttöinen rintapumppu. En edes tiennyt tarvitsevani niitä, mutta ne ovat olleet korvaamattomia apuja, varsinkin aluksi, kun ei tiennyt mitä tehdä suihkuavien rintojen kanssa. Molemmat pumput ovat todella helppokäyttöisiä ja niiden osat sopivat pääsääntöisesti toisiinsa. Sähkökäyttöinen toimii ainakin itselläni silloin jos pumpattavaa on paljon. Sillä saa myös valita imutehon, joka on toiminut minulle todella hyvin. Muuten kyllä vain toisella pumpulla pärjää mielestäni oikein mainiosti. Pumppujen lisäksi meillä on saman merkkinen sterilointilaite ja se on ollut näppärä silloin kun käyttää pumppuja, tuttipulloja ja tutteja. Helpottaa tosi paljon, kun ei tarvitse keitellä niitä.

Kaalin lehdet ja hyvä sekä paksu rasva (itse olen käyttänyt rintoihin ja vauvalle muutenkin Forever Living Productsin Aloe Propolis Cremeä, iso suositus sille) ovat olleet erittäin hyviä kipeiden rintojen hoidossa alkuun. Myöskin maidokerääjiä tuli varsinkin alussa käytettyä suihkuavien rintojen kanssa. Niiden sekä tarvittavan paineen poistavan pumppauksen avulla saatiinkiin ensimmäisillä viikoilla hyvä määrä pakkaseen maitoa säilöön.

Aluksi oli myös hakemista missä välissä syöttää mistäkin rinnasta ja pakko oli pumpatakin pahimpia pahkuroita rinnoista pois. Kaikki tämä oli varsinaista säätöä ensimmäiset päivät, mutta onneksi vauvan kasvava maidon tarve alkoi tasoittamaan maidon nousua sopivaksi aika nopeasti. Sain ystävältäni myös hyvän vinkin syöttää kaksi kertaa peräkkäin samasta rinnasta, että vauva saa myös ns. ravintorikkaampaa takamaitoa ja että rinta tyhjenee kunnolla. Meillä ainakin tuo vinkki on toiminut tosi hyvin.

Vauvan tulon jälkeen olen jopa hieman yllättynyt siitä, kuinka kiinni äiti on lapsessa imetyksen takia. Rintapumppu helpottaa siinäkin, että Eetu voi myös syöttää tarvittaessa tai jos on tilanteita, jossa on helpompi antaa pullosta maitoa. Vaikka onhan tuo imettäminen tosi kätevää nyt kun se sujuu vaivatta. Ei tule tiskiä ja ruoka kulkee sopivan lämpöisenä koko ajan mukana. 🙂 Nyt ei pumppua olekaan muuhun tullut oikeastaan käytettyä, kuin siihen jos minun tulee käytyä yksin jossain. Philipsin rintapumpun tuttipullo myötäilee mahdollisimman hyvin äidin rintaa ja sen takiakin siitä on mukava syöttää imetyksen ohella.

Tosin, eihän sitä halua olla ollenkaan erossa omasta pikkuisesta. Hänen unienkin aikaan, tulee ikävöityä, vaikka se tuossa vieressä aina tuhiseekin. <3 

Ps. Ennen äidiksi tuloa en osannut nähdä imetyksen hienoutta. En voinut kuvitella ajattelevani ja puhuvani näin, mutta niin sen vain taas sai huomata kuinka elämäntilanne ja sen hetkiset isot asiat voivat muuttaa paljonkin omia ajatuksia. Nyt on ollut myös niin tärkeä saada jutella ystävien kanssa aiheesta. Suosittelenkin siis puhumaan rohkeasti varsinkin, jos on ihania ihmisiä samassa elämäntilanteessa, se kyllä helpottaa kummasti. Olen kiitollinen siitä, että minulla imetys onnistuu hyvin, mutta ymmärrän, että se ei ole itsestäänselvyys, enkä halua tällä kirjoituksella lisätä kenellekään paineita. Imettämisen onnistuminen on täysin yksilöllistä, eikä se missään nimessä määrittele hyvää äitiä. 🙂 Minullekin voi jättää ajatuksia aiheesta, vastaan mielelläni tai toimin ainakin vertaistukena jos ei muuta. <3

-Anna-Matilda