valmistujaisjuhlien järjestämistä

Mä kuulun siihen ihmisryhmään, joka kerta toisensa jälkeen vetää juhlien järjestämisen aina yli. Tai no, miten sen nyt ottaa, kaikki on tietty suhteellista, mutta jos lasketaan ainainen remontointi ennen juhlia. Mä en osaa muuta tapaa järjestää juhlia, mutta joskus toivon, että löytäisin itsestäni vähemmän täydellisyyteen pyrkivän tyypin näissä hetkissä… Ehkä vielä jonain kauniina päivänä sekin hetki koittaa, että sellainen Ansku löytyy.

No mutta, joka tapauksessa tykkään tosi paljon järjestää juhlia, vaikka siitä aina melkonen spektaakkeli tehdäänkin. Eikä niinkään niistä juhlista, vaan nimenomaan siitä järjestämisestä. Meillä juhlia järkätään noin kerran pari vuodessa ja tällä kertaa vuorossa on mun poikaystävän valmistujaiset. Ei kai näitä useammin tällä tyylillä jaksaiskaan hehe.

Mähän sain tossa alkuvuodesta idean, että nyt laitetaan ”kaikki” täällä sisällä uusiksi tässä keväällä ja tosiaan vasta vuosi ollaan asuttu täällä. Kodin sisustaminen on mulle myös tosi rakas harrastus, mutta nyt tuli sellanen fiilis et haluan tästä paljon käytännöllisemmän ja raikkaamman. Liittyy varmaan tähän raskauteenkin, mutta jos totta puhutaan tämän kodin sisustus ei ole koskaan ollut valmis (jos se nyt ikinä voikaan olla), enkä oikeastaan koskaan ole ollut tyytyväinen siihen. Paljon ratkaisuja tehtiin rakennusvaiheessa ensinnäkin kiireellä ja myös meidän koiran vuoksi, joka valitettavasti nukkui kuitenkin pois paljon odotettua aiemmin. <3 Näiden syiden takia olenkin nyt tässä kevään aikana systemaattisesti myynyt, luopunut ja hankkinut uutta tilalle. Joku saattaa pitää mua vähän hulluna ja kai mä vähän oonkin haha, mutta mä aina ajattelen et kerranhan sitä täällä eletään ja on sitä hölmömpiäkin tuhlauksen kohteita kuin oma koti.

Sisustuspostauksen teen joku päivä tässä sit erikseen. Koitan pysyä siis aiheessa, vaikka se vaikeaa mun kaltaiselle rönsyilijälle onkin. Tosiaan sisustusvimma sai aikaan myös sen, että neljä seinää on vaatinut uutta väriä tai paikkausta pintaansa. Viikko on vielä juhliin aikaa ja kaksi seinää maalamatta, terassille täytyy asentaa purje sekä kodinhoitohuoneeseen led-valot, mikä jäi viime vuonna tekemättä. Mun to do -listalla on vielä ikkunoiden pesu, muutamien uusien tekstiilien hankinta, terassin käsittely, isututusten laitto ja sit tietenkin itse juhlaan kuuluvat jutut. Eli tarjoamisten valmistaminen, koristeluiden tekeminen ja asennus paikoilleen, siivous (todella perusteellinen sellainen, kun on musta kyse) jne. Kakut olen tilannut mun serkun vaimolta, joka pitää herkullistakin herkullisempaa leipomoyritystä nimeltä Berry Bakes ja muuten saan mun ihanan äidin apuriksi. Ajattelin, että tällä kertaa mennään aika rennoilla fiiliksillä ja ostinkin sitä silmällä pitäen Tigeristä kivoja kertakäyttöastioita, jotka tuo myös hauskaa väriä kattaukseen. Värejä en ollut miettinyt etukäteen ja keräsin kaupasta mitä sattui löytymään, mutta uskon, että näillä ihan hauskan näköinen pöytä saadaan aikaiseksi. Viirien värin päätin samalla tavalla, kun yhtäkkiä iski inspis alkaa askartelemaan ja lähikaupasta sattui löytymään just noi kyseiset sävyt. 

Tiedosto_001-2.jpeg

Tiedosto_002-2.jpeg

Tiedosto_000-6.jpeg

Sellaisia juhlien järkkäämisfiiliksiä täällä. Oon kyllä aika innoissani ja mun mielestä parasta on se, kun on hyvä motivaatio touhuilla kaikkea ja juhlathan toimii motivaattorina loistavasti. Kaikesta tästä tekemisen määrästä saa ehkä sen kuvan, että se, miltä koti näyttää on tärkeintä, mutta kyllä meille on sit ihan parasta, että jokaikinen viihtyy meillä. Siinä olen kyllä onnistunut kuitenkin mielestäni hyvin, että vaikka hirveellä haipakalla aina viime metrit meneekin näissä järkkäilyhommissa, olen kuitenkin osannut nauttia aina juhlista ja meidän ihanista vieraista.

Veikkaan, että tällaisia ”höyrypäisiä” esteetikkoja on siellä muutama muukin ja sit varmasti paljon lungimpiakin tyyppejä löytyy. Siks oliskin kiva kuulla, että millaisia juhlien järjesäjiä sieltä ruudun takaa löytyy ja minkäläisista syistä te pistätte kemut pystyyn? 

Iloisin lauantaiterkuin

-Anna-Matilda

Suhteet Sisustus Oma elämä

ensimmäinen raskaus

Some ja ihana pallomaha sen jo paljastaa muutenkin, mutta kiva vielä täällä blogin puolella paneutua tähän raskauteen vähän enemmänkin. Pikkuista odotellaan kovasti syntyväksi, vaikka on tämä odotusaikakin ollut niin ihanaa ja jännää kaikinpuolin.

Tiedosto_000-5.jpeg

Meillä raskauden alkuaika meni enemmän ja vähemmän väsymyksen peitossa, mutta muuten tosi hyvin sekin. Tosin nyt jälkeenpäin ajateltuna, olin myös aika hämmentynyt. Selkeää pahoinvointia tai muitakaan oireita ei erityisemmin ollut ja sen takia aluksi aika pitkäänkin mietin vähän väliä, että ”olenkohan mä nyt edes raskaana”, vaikka se ihan alusta asti selvä juttu olikin. Kaikki kävi vain niin äkkiä ja oli vain yksinkertaisesti niin epätodellista.

Raskaus on menossa nyt viikolla 29 ja olen voinut edelleenkin todella hyvin. Olen jaksanut tehdä kaikkea ja olenkin pyrkinyt touhuamaan, liikkumaan ja muutenkin tekemään kaikkea mahdollista kivaa nyt vielä kun on yhtenä kappaleena, vaikka odotankin vauva-arkea hirmuisen paljon. Liikuntaa ja perusterveellistä ruokaa pidän tärkeänä, jotta vauvan vointi, oma palautuminen raskaudesta ja olo pysyisi mahdollisimman hyvänä. Mutta toki voinnin ja jaksamisen mukaan. Tosin en ole noista stressaillut, enkä oikeastaan muistakaan tähän raskauteen liittyvistä asioista. Tottakai välillä on käynyt kauhukuvat mielessä, kun sitä nyt aina kuulee jos jonkinmoista tarinaa. Mun mielikuvitus on tosi vilkas ja sillä olenkin alusta asti päättänyt, että niin kauan kun mulla on omasta ja vauvan voinnista hyvä tunne, aion luottaa siihen. Eihän meillä loppujen lopuksi ole oikein muuta vaihtoehtoa tai sit pelätä voi kyllä ihan mitä vaan ja koko ajan, jos sille tielle lähtee.

Kaiken kaikkiaan nämä kuukaudet on kyllä älyttömän hyvin valmistellut kroppaa ja mieltä äidiksi tulemiseen. Mulla ei ole ollut mitään sen erikoisempia mielitekoja tai hormoonien heittelyjäkään, mutta kyllä sen huomaan, että on ollut erilaisia vaiheita mitä milloinkin on miettinyt. Esimerkiksi sitä on tullut mietittyä, miten parisuhde muuttuu ja sitä että, sit sitä ei olekaan pelkkä tyttöystävä täällä kotona vaan myös äiti. Paljon ollaan poikaystävän kanssa näistä asioista juteltu ja se on ollut tosi kivaakin vähän valmiiksi miettiä millaisia ajatuksia ja arvoja tulee meidän perheessä sitten olemaan.

Mä olen oikeastaan tosi yllättynyt siitä kuinka samanlaisena elämä on koko tähän astisen raskausajan jatkunut. Odotin paljon vaikeampaa oloa jostain syystä. Muutosta on oikeastaan ollut vain positiiviseen suuntaan. Nyt on niin paljon ihanaa odotettavaa ja elämälle taas ihan uudenlaista suuntaa. Toki täytyy muistaa, että jokainen ihminen ja jokainen raskauskin on varmasti erilainen. Sillä ajattelenkin, että just nyt kun voin näin hyvin, nautin täysillä. Elämä osaa mennä välillä sit ihan toiseenkin suuntaan ja niinä hetkinä voi käyttää näitä ihania hetkiä voimavaroina.

”On vain kaksi päivää vuodessa, jolloin ei ole mitään tehtävissä. Toinen on eilinen ja toinen on huominen. Tänään on siis oikea päivä Rakastaa, Uskoa, Elää.” Dalai Lama

Tiedosto_000-4.jpeg

<3 Anna-Matilda

 

 

Hyvinvointi Mieli Raskaus ja synnytys Vanhemmuus