Viikonlopun mietteitä

Koittaa se viikonloppu etäopiskelijallekin, mutta vanhemmalle ei. Mies ei edes tiedä mikä viikonpäivä yleensä on kyseessä, sillä kaikki päivät ovat melko samanlaisia. Tällä hetkellä mieltä dominoi:

• Lasten huutaminen. Poika huutaa, ja kovaa. Siinä on kestämistä ja kaiken lisäksi kun on nukuttu vähän huonommin, koska pienellä myös nuhaa joka häiritsee yöunia. Tyttö huutaa sitten kilpaa, koska onhan se hauskaa matkia toista. Pää ei kestä minulla eikä miehellä.
• Viikonlopun kokkailut. Lauantaina heti aamusta sekoitan kaurapannukakkutaikinan ja jätän sen tekeytymään uuniin, sillä välin kun leikitään lasten kanssa. Lasten kanssa leikkiminen on parasta aamuisin, silloin he leikkivät nätistä jopa keskenään. 
• Musiikki, ja eritoten Interpol. Musiikista voi ammentaa hieman voimia jaksamiseen. Mieheni on vaihtanut lempimusiikkityylini täysin tavattuamme: trance-housesta indie-rockiin. Juuri nyt soi Interpolin uusi albumi Marauder, ja kovaa. En malta odottaa heidän keikkaa!
• Odottaminen. Vielä vähän päälle kaksi viikkoa ja vanhempani saapuvat. Oma aika! Hiljaisuus! Lapset pääsevät purkamaan energiaansa isovanhempiin, joten oletan että kaikki osapuolet odottavat tätä kuin kuuta nousevaa.
• Pieni kauhu, koskien opintoja. Miten sitä matematiikkaa on niin paljon? Sen lisäksi, että sitä opiskellaan seuraavat 3 vuotta koko vuosi joka lukukausi, siis yhteensä 36 opintopistettä, niin sitä matematiikkaa on myös joka ikisessä muussa aineessa!! En osannut odottaa tätä, mutta kait sitä selvitään tästäkin.
• Kävin aamulla Zara-liikkeessä, sillä välin kun tyttö oli jooga-tunnilla, ja löysin itselleni laukun. Uudet opinnot vaativat tietenkin uuden laukun, sillä konetta ja kirjoja täytyy kantaa mukana kirjastoon joka päivä. Ja se laukku löytyi vihdoin tänään. Ihanaa!