Heippatirallaa! 

Nyt on luvassa jo orastavan kevään keskelle hehkutusta Malediiveista, kauneimmasta rantalomakohteesta, jossa olen ollut. Osa 1 siksi, että tästä ensimmäisestä kerrasta innostuneena kävimme vielä puoli vuotta myöhemmin uudelleen Malediiveilla, mutta eri saarella ja kokemukset ovat kuitenkin jonkin verran erilaisia. 

Lensimme maaliskuun lopulla Qatar Airwaysilla Dohan kautta Maleen, siis Malediivien pääkaupunkiin, jossa lentokenttä sijaitsee. Lähdin itse hieman jännityksellä matkaan, koska multa oli poistettu viisi päivää ennen reissua viisaudenhammas, joka oli aika kipeä ja tietty myös kauhistutti, millä tarvittaessa pääsisi keskeltä Intian valtamerta hammaslääkäriin. 😀 Lentoaika on mielestäni varsin kohtuullinen, n.6h + 4h.

Pienelle Velanan lentokentälle päästyämme suuntasimme loungeen odottamaan vesitasoa, joka veisi meidät 45 minuutissa saarellemme. 

Koneessa oli muistaakseni kymmenen paikkaa ja lentäjillä ei ollut kenkiä. En tiedä unohtiko joku jakaa korvatulpat, koska takaisin tullessa ne jaettiin, mutta joka tapauksessa aikamoista mekkalaa kone piti. Vesitaso laskeutui joidenkin kymmenien metrien päähän saaresta, josta saaren henkilökunta meidät veneellä noukki. Oon muuten surkea arvoimaan etäisyyttä silmämääräisesti, mutta enivei tuolla ao. kuvan taustalla näkyvä saari oli siis kohteena. 

Ekat pari päivää oli aika pilvisiä, mutta siitä huolimatta saari oli uskomattoman kaunis. Alla kuva ensimmäiseltä illalta uima-altaalta. 

Saaren käveli parissakymmenessä minuutissa ympäri, sen ollessa vain 800m pitkä ja 250m leveä. Ennen matkaa myönnän pohdiskelleeni jaksaisinko olla siellä 12 päivää, vai alkaisiko seinät, tai tässä tapauksessa meri, kaatua päälle. Ei alkanut. 

Päivät kului pitkälti rannalla makoillessa, uima-altaalla oltiin kerran. Vesi tuolla oli niin täydellistä, kuin mitä se voi mukavimmassa kylvyssä koskaan olla. Lämpötila oli yötä päivää +28-32C. Kierrettiin saari joka päivä pari kertaa ympäri. Kukaan ei käyttänyt muuten kenkiä saarella ollenkaan, ei edes ravintolassa ja eipä ravintolassa oikeastaan ollutkaan lattiaa, vain hiekkaa. 

Päiväkävelyllä.

Meillä oli All inclusive, jota lämpimästi resort-saarelle aikoville suosittelen. Siihen kuului aamupala, lounas, illallinen ja juomat. Lounaalla ja iltapalalla jäätävät jälkiruokabuffetit (ao. kuva) ja joka viikon päivälle oli eri ruokateemoja eri kulttuureista, joka myös piti huolen siitä ettei ruoka alkanut kyllästyttämään. All inclusive on mielestäni järkevä myös siksi, että silloin pääsee niinkin arkipäiväisestä asiasta kuin maksaminen, loman ajaksi eroon kokonaan. Kun lähdettiin saaren toisesta päästä lounaalle saaren keskiosaan, pystyimme huoletta jättämään kaikki tavarat rannalle siksi aikaa. Kukapa varas saarelta edes pakoon pääsisi. 😀 Lisäksi saarella oli kai aika vähän ihmisiä, tai siltä se ainakin tuntui, varmaan koska ihmiset olivat levittäytyneet ympäri saarta rannalle päiväsaikaan. Saarelle ei tietysti myöskään pääse kuin olemalla hotellin vieras, koska Malediiveilla jokainen saari (resort-käytössä oleva) on hotellin oma kaikkine palveluineen.  

Palveluita resortissa oli jalkapallokentästä ja tenniksestä kuntosaliin ja erilaisiin retkiin. Salilla käytiin muutaman kerran ja pakettiin kuuluvalla sunset-veneretkellä, jossa muuten nähtiin delfiinejä! Muuten perehdyin lähinnä sisiliskojen ja rapujen tutkailuun sekä haikaran kanssa hengailuun. 

Saarella oli joka päivä kaksi haikaraa jossain päin saarta. Tämän yo. kuvassa näkyvän nimi oli ihan vaan Herra Haikara, jonka kanssa juotiin aamukahvit (aurinkolasicoolhymiö).

Parina aamuna herättiin kuuden aikaan katsomaan auringon nousua. 

Mä tykkään aamuista (en pimeistä ja väsyneistä) ja jostain syystä ao. kuva on mielestäni ihana. Valo kertoo, että aurinko on nousssut, uusi päivä vasta ihan aluillaan ja voi tehdä mitä haluaa. Se kuvastaakin koko loman fiilistä aika hyvin. 

Kauheasti ei loppujen lopuksi mitään kyllä tehty. 😀 Käveltiin saarta ympäri, otettiin aurinkoa, lilluttiin vedessä haiden kanssa (pikkuhaiden= ei pahisten), syötiin 3x päivässä, juotiin drinkkejä, snorklattiin, nukuttiin, tanssittiin (minä). 

Snorklauksesta muuten sen verran, että on kuulemma aika hienoa. Omalta osaltani osaan sanoa sen verran, että kyllä kolmen sekunnin perusteella näkymät oli hienot! Olen aika sukelluskammoinen, enkä osaa sukeltaa kuin nenästä kiinni pitäen, niin tää oli jo ihan itseni ylitys potenssiin kuus, kurkata pari kertaa ne nenäsilmälasit päässä jorpakkoon. Ja onnekseni vesi oli niin kirkasta, että värikkäitä kaloja näkyi muutenkin matalalla. 

Summa summarum,

Plussat: 

+paikan kauneus ja siisteys, roskattomuus

+vesi (on jotain älytöntä) 

+ruoka

+maanläheinen kokemus: ei kenkiä tai rahan käyttöä (noin niinkuin itse kohteessa)

+helppoa lomailua

+eläimet; haikarat, haikalat rantavedessä, ravut rantahiekassa, värikkäät kalat, rauskut, sisiliskot 

Miinukset: 

-hintavahkoa

..joskin mielestäni ehdottomasti sen arvoista! 

Yritin pitää tämän suht tiiviinä, joten pahoittelut jos vähän poukkoilevaa paikoin. Ja kuvat on aika huge, en tiedä saisiko niitä jotenkin vähän pienemmäksi. 🙂

Mutta sinä mahdollisesti Malediiveille aikova, tai kuka vain, kysy mitä vaan mieleen juolahtaa, koitan vastata parhaani mukaan! Kokemuksena niin ainutlaatuinen, että en voi muuta kuin +30C lämpöisesti suositella! 

Kuulemiin, 

Anna