2017

Vuosi 2017 oli kyllä näin kliseisesti sanottuna ehkä elämäni kasvattavin ja tapahtumarikkain vuosi. Varmasti isoin ja itselleni henkilökohtaisesti tärkein syy parhaaseen vuoteen oli matkustelu. Kevät tuli asuttua Italiassa, joka itsessään oli kokemuksena aivan kuin toisesta maanpäällisestä elämästä, nyt kun jälkeenpäin ajattelee. Sitä havahtuu ja yllättyy kun oikeasti elää pidempiaikaisesti aivan erinlaisessa ympäristössä uusien ihmisten keskellä, millaisia uusia piirteitä itsestään tuleekin esille. Omat kiinnostuksen kohteet lisääntyvät, sosiaaliset taidot kasvavat, käsitys eri kulttuureista aukeaa ja itsevarmuus lisääntyy. Sen lisäksi, että muutin yksin aupairiksi Italiaan, uskalsin vielä matkustellakkin omin päineni Firenzeen sekä Roomaan. Se oli mulle 17-vuotiaalle tytönlapsukaiselle melkoinen seikkailu ja mun sydän pakahtuu kun muistelee reissun päällä koettuja ahaa-hetkiä, uusia ihmisiä ja sattumuksia. Heti kun syksyllä mittariin tuli täysi-ikäisyys, lähdin ihan spontaanisti pariksi viikkoa thaimaaseen ja aasia oli mulle kyllä aivan vieras maailmakolkka minne ensi kertaa nokkani tungin. Tulin takaisin suomeen jotenkin ihan hölmösti valaistuneena. Siis ihan uskomatonta miten niin kuplassa lapsuuden eläneenä sitä jotenkin poksahtaa ja rikkoo väkisinkin päässä eläneitä illuusioita. Sitä jotenkin valaistuu niin erinlaisen kultuurin keskellä ja tajuaa niin monta juttua, että mun intohimo vaan uuden näkemiseen kasvoi ja kasvoi. Tulihan sitä reissattua viikko Sveitsin alpeilla, Barcelonassa, Lontoossa, Norjassa roadtrip ja Tallinnassa kävin nyt vasta ensimmäistä kertaa. Harmi vain, että vahingossa poistin suurimman osan Italian aikaisista kuvistani! 🙁

Muistan kun kesäkuussa tulin takaisin suomeen, ja tuli heti alkuun jonkinlainen shokki. Oli tietysti ihanaa olla taas kotona, mutta olin jotenkin aivan hurahtanut suuren kaupungin sykkeeseen, ja yhtäkkiä kökötinkin keskellä sammalmätästä, hiljaista ullakkohuonetta, metsän tuoksua ja äidin pullapitkoja. Ahdisti yhtäkkiä se hiljaisuus, epäsosiaalisuus ja kotona nököttäminen. Ei mennyt sitten kuin pari viikkoa ja kesän tuoksu oli ihan valloillaan ja tajusin, että sehän nyt on pirun sama missä mä olen niin voin nauttia siitä paikasta ja ihmisistä just siellä missä mää oon. Metsässä kävely ja luonnon rauha ei oo varmaan koskaan tuntunut niin hyvälle kun puolen vuoden tauon jälkeen. Oikeastaan vihdoin sai olla yksin, istua alas ja huomata että omille epäterveelisille elämäntavoillekkin voisi nyt tehdä jotain. Voisin sanoa, että tästä tuli varmaan mun tärkein oppi viimevuodelle. Että oikeasti onnellisuus ei riipu paikasta tai ihmisistä. Tottakai sitä oli ja on ikävä edelleen niin erinlaista elämäntyyliä, mutta se ei poissulje onnea tässä ja nyt, täällä. Oon huomannut miten ihanalta perusarki, yksin oleminen ja kotona asuminen on tuntunut, kun osaa vaan nähdä ne hyvät asiat. Kesästä jäi kyllä niin ihania muistoja! Oli ihanaa taas hengailla vanhojen kavereiden kanssa, joiden kanssa uskaltaa perseillä ihan mitä sylki suuhun tuo. Kun helteet tuli, nautin ihan täysin siemauksin auringosta, jäätelöstä ja uudesta musiikista. Tajusin, että Oulukin on kesällä aika cool, ja käytiin paljon valokuvailemassa ja torinrannalla istumassa tyttöjen kassa

Heinäkuussa aloitin kesätyöt, jotka jatkuivatkin sitten ihan vuoden loppuun asti. Kesähepeneet vaihtuivat verkkareihin ja työpaitaan. Arki rutinoitui ja aikaisten aamujen takia tuli mentyä super aikaisin nukkumaan ja väsyneenä töiden jälkeen ei jaksanut niin paljoa kavereitakaan nähdä. Oli kuitenkin kiva tietää että rahaa putkahteli jostain ja sain hankittua uutta puhelinta ja kameraa ja lähteä kaamosta pakoon ulkomaille. Parasta syksyssä oli, että mun elämäntavat muuttuivat oikeasti tosi terveelliseen suuntaan minkä huomasi jaksamisessa, energiatasoissa ja mielialoissa. Liikunta lisääntyi reilustikin töiden myötä ja oikeasti voin sanoa että on kyllä ollut terveempi olo kuin koskaan!

 

Vuosi 2017 on ollut kokonaisuudessaan kyllä kasvattavin, tapahtumarikkain, sosiaalisin ja aikuistavin vuosi. Tietenkin täysi-ikäisyyskin toi niinkin cooleja juttuja kuin ajokortin ja asioiden päättämisen ihan vanhempien tahtoa vastaan, haha! Sisäisesti mulla on itsetunto, itsevarmuus ja suunta johonkin tässä elämässä kasvanut. Tuntuu, että tunnen itseni paremmin ja uskallan toteuttaa itseäni välillä vähän jääräpäisestikin kuten haluan. Edelleen on tietysti aina vähän hukassa, mutta hyvällä tavalla ja vielä mitään erikoisempaa ei tälle vuodelle ole suunnitteilla kuin nauttiminen ja uusien ideoiden toteuttaminen. Ja tää blogi! Tällä hetkellä siis kirjaimellisesti vedän lonkkaa ja oon kiljunut kotona kuinka ihanalta tämmöinen vapaus tuntuu! Tästä tekemättömyydestä mulla ainakin tulee vain enemmän ideoita ja suunnitelmia kun ei muuhun mene energiaa. Enjoy<3