kalakukkojen Kuopio

Ollaan tänä keväänä käyty puolison duunimatkoilla mukana jo Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Nyt oli vuorossa Kuopio. Kuopio olikin minulle ihan tuntematon paikka, en ole koskaan, ainakaan näin aikuisiällä siellä käynytkään. Ja ihan positiivinen kuva jäi. Ilmat, jos oisivat olleet hieman paremmat, niin ois vielä ollut mukavempaa. Hotellina meillä oli Scandic, joka sijaitsi ihan Kallahden rannalla. Siitä oli lyhyt matka kävellä Kuopion torille ja matkustajasatamaan. Paikka mahdollisti hyvin esim.lenkkeilyn, joka multa kyllä jäi väliin. Jumppaa sen sijaan tehtiin rantsussa poikien kanssa. Tai siis minä yritin tehdä, kun jätkät ampuilivat vesipyssyllä samalla mua. Scandic muutenkin saa multa ihan hyvät pisteet, ainakin tähän mennessä on ollut erittäin hyvät ja monipuoliset aamupalat, lapsille on aina leikkipaikka ja he saavat aina pienen puuhapussin kirjautuessa. Parissa scandicissa on ollut uima-altaat ja muutenkin hotellit ovat olleet aina siistit. Ja yhdessä Scandicissa saatiin vielä pottakin! Taisi olla Jyväskylän Scandic. Nää on näitä pieniä iloja ja arjen helpotuksia, joita mä arvostan. Sitä en kyllä muista, tuliko tarpeeseen, mutta oli kuitenkin. 🙂 No mutta Kuopiossa en kuitenkaan kalakukkoa syönyt, taidan olla kerran maistanut ja ei kyllä ollut mun juttu, joten kukot jäi väliin. Hyvät ruoat oli kuitenkin kauppahallissa kahvilassa, jossa parina päivänä syötiin poikien kanssa lounaat. Ihan mielettömän hyvää wokkia, johon sai itse valita haluamansa kasvikset. Nam! Ja tietty Puijon tornissa tuli käytyä katselemassa maisemia. Ja ei tietenkään hissillä ylös, vaan 358 porrasta kahvilatasanteelle, ulkoilma tasanteelle sitten vielä jotain päälle. Luca jaksoi hienosti kävellä joku 300 porrasta, Noel halusi heti syliin ja mulle tuli sitten lisäpainolla nuo porrasmäärät.Mutta hienot maisemat oli, vähän pilvistä kyllä, mutta näkyi ihan kivasti.