Pelko

Myönnän et oon ”helvetin vaikee akka”
ja erirtäin herkkä välillä.
Kyllä mua sattuu,
Kun Ilmoitit, ettei meillä ole mitään yhteistä.
Tai minkäänlaista yhteyttä henkisesti.

Rakastan sinua jumalauta enemmän kuin itseäni.
Emme ole tavanneet nyt,
Koska sanoit aiemmin, että tarvitset paljon omaa aikaa
Ja olen yrittänyt antaa sitä kehittämällä itselleni tekemistä….
…etten olisi sinun harmina niin sekin käänty sitte mua vastaa…

Aina hetkittäin tunnen itseni vaan palvelusväeksi.
Ja pelkäks varmaks panoks..
en mielestäni tosiaa oo paljo vaatinu
mut ois kiva ku muistasit et oon ihminen
Enkä kone…

Ei mulle tarvitse Koko ajan vaan
rähistä vaikka on muutoin huono olla.
Kun meillä on vaikeata muutenkin niin haluaisin,
että pitäisit mua sylissä,
ja vaikka itken,
pitäisit Musta vaan kiinni.

Oli kun olisit lyöny mua puukolla ku sanoit et haluisit Ajan ennen mua takaisin.

Et millään näytä tajuavan sitä kuinka mua loukkaa ku et muista meijän suhteen päiviä..
vuosipäiviä tai erossa olo päiviä…
ne on mulle hyvin tärkeitä asioita ja muistoja
ja haluisin et siekin ajattelisit niin…

Arvaa paljon mua sattuu kun sanot,
että välität musta ja haluat olla mun kanssa
Ja sit yhtäkkiä sanot,
että ei oo mitään yhteistä…
Ja se että sanot, että rakastat
ja sitten kännissä sanot, että vihaat mua enemmän kuin mitään muuta maailmassa.

Musta on outoa kun haluut mut sun elämään,
haluut et oon läsnä ja paikalla
mut et sit puhu mulle jos on huono olla….

Tiedän että olen itse valehdellut ja kussut sinua silmään monta kertaa enkä ole uskaltanut luottaa sinuun ja rakkauteemme.
Olen peiliin tuijottaessani löytänyt itsestäni kaiken näköistä.
Enkä ole koskaan kieltänyt, että minulla on epävakaa persoonallisuus.

En aina oikein tiedä mitä olen tai mitä teen.

Olen onnistunut ryssimään asiat niin ettei kukaan kavereistasi pidä enää minua minään… edes Ihmisenä.
Mutta sinä sanoit, ettei sillä ole mitään väliä mitä paikalliset hörhöt puhuu…
Ja että sinä olet vierelläni.
Että sinä olet minun…

Sanoit et oon meijän suhteen aikana muuttunu sängyssä itsevarmemmaksi ja ihanammaksi..
mutta kun mun mielestä mä on muuttunu muutenkin…
en enää niin usein sulkeudu puhelimen taakse keskustelu tilanteesssa..
uskallan sanoo sulle vastaan enkä kerää asioita sisälkeni (vaikka on myös asioita jotka on helpompi kirjoittaa kun sanoa enkä kehtaa pyytää sulta mitään varsinkaan muiden kuullen…

Mä en vieläkään pidä sun treffinhaku harratuksesta tai sinkkuprofiilista…
Saati siitä että pyytelet entisiä hoitojasi kylään vaikka tiiänkin syyn miks ne käy…
Mä en vaa ole Sellainen ihminen, että antaisin enää kaiken olla niin kuin olet tottunut.
Sä et voi määrätä meidän ”parisuhteen” sääntöjä yksin.
Odotin jumalauta monta vuotta!!!

Mua ärsyttää, kun mun pitää nykyää pelätä sua ja millä mielellä olet milloinkin,
Miksi joudun miettimään että mitä uskaltaa sanoa ja milloin?
saat ihan ihme raivarit Mitä ihmeellisimmistä kommenteista.
Ja oon huomannu et yleensä teet mitä sanot.
Mä en oo nähny (Tai halunnut nähdä) tuota puolta sinusta.
Ennen olin sataprosenttisen varma, ettei minulla ole mitään hätää sinun luona. Ei sinun eikä kenenkään muun puolelta…

Kyllä mulla on oikeus sanoa sulle vastaan tai mitä tahansa
Pelkäämättä, että sinä saat kohtaukset ja tulet päälle.

Vaikkakaan
En elättele toiveita että meistä koskaan tulee ns oikea kunnollinen onnellinen pariskunta (sanan oikeassa tarkoituksessa)
mutta ois kiva jos olisin tuki ja turva sulle huonoinakin päivinä… tai edes jotakin.. edes olemassa…

En mä haluu sua kahlita
mut mä en voi sille mitään, että oon alkanut miettimään,
Että kuinkahan montaa akkaa sulla oikeasti on kierroksissa….
Sä sanoit että ei koskaan,
mutta kun sun ”ei koskaan” ei ole pitänyt juuri missään muussakaan asiassa.
Eikä kukaan mulle kertoisi,
Eihän ne kerro muutenkaa mitää mitä teet.

Tiedän kyllä mitä on mahollista saada.
Riität mulle hyvin ihan omana itsenäsi.
Mä tiedän kyllä et oot tosi väsynyt ja ahdistunut.
En vaan haluaisi enää lisää paskaa oloa ja epäilyä itselleni enkä varsinkaa sulle…
Enkä haluis kokonaan menettää sua… Menettää meitä…

Muistelen kaiholla kevättä vuosi sitten
kun oltii ku vasta rakastuneita. ..
Kiherrettii kuherreltii ja no, naitii jatkuvasti…
Kaipaan sitä Ku olit miu kimpussa lähes heti ku vieraat lähti….
Haluisin sen ajan takasin..
haluun sen miehen takas…
En vaa tiedä miten…
pitääks mun vaa odottaa ja innostaa…
Vai pitääks mun oikeesti kaataa sun oluet pois ja kieltäytyy hakemasta lisää ja roudaa sut pakkopaidassa ulos ja lääkärille…
Kerro niin teen.

Rakastan sinua.