Aikalisästä erätaukoon.
Jos minun pitäisi kuvailla sitä,
mitä ikinä mulla onkaan meneillään sinun kanssasi yhdellä sanalla,
se olisi ehdottomasti ’odottaminen’.
Odotan aina jotain…
Odotan siun olevan valmis parisuhteeseen..
Ja sen julkistamiseen..
Odotan sun lopettavan pelkosi sitoutua.
Odotan sinun vastaavan viestiini..
Odotan sinun soittavan..
Odotan sun valitsevan minut kokonaan..
Odotan että ottaisit meille aikaa edes yhden kokonaisen illan …
Ja eniten
Odotan että joskus olisit aivan varma meistä…
Jos sallin koko ajan sinun päättävän missä menemme ..
Ja hyväksyn kun jatkat tulemasta sisään ja menemään taas ulos elämästäni…
niin odotan vielä vanhana mummonakin.
Niin helvetin paljon minä rakastan sinua…
Tämän sanominen ei tee asioista yhtään helpompaa,
Se vain saa minut kohtaamaan totuuden kerralla
Minä tuhlaan liian paljon aikaa toivoen,
Että jossain kohtaa sinä lopulta näkisit minut naisenasi..
Ihmisenä jonka tyyliin haluat sukuhautaan kanssasi…
Mieti!!!
kuinka mahtavaa meillä olisi ollut
jos joskus olisit antanut meille oikean mahdollisuuden???!!??
Mutta sinä et pysty siihen,
ethän?
Olet niin henkisesti hajalla entisistä rakkauksistasi
Ja niin pelokas rakastamaan
koko sydämelläsi
että et näe muuta vaihtoehtoa,
kuin ajaa mut pois
Ja piitää minut niin kaukana sydämestäsi
kuin mahdollista???
Et ole ollut koskaan se,
joka puhuisi tunteistaan,
tärkeistä asioista varsinkaan.
Mutta niinä harvoina hetkinä,
kun pystyt avautumaan
Ja päästämään minut sisään,
olivat niitä hetkiä jolloin tutustuin suhun
Siihen mitä sinä pohjimmiltasi olet.
Sinä halaat minua niin tiukasti,
sinä suutelet minua niin kiihkeästi,
että jo niistä en voi muuta
kuin ajatella sinulla olevan aitoja tunteita
minua kohtaan.
Sinä olet kaikkea sitä, mitä haluan..
Olet ihana
huumorin tajuinen
sekopää,
Joka sietää minun paskojakin puolia,
Ja on helvetin hyvä sängyssä.
Saat tarpeeksesi pitäessäsi minut lähellä,
Mutta et tarkoituksella päästä minua
koskaan liian lähelle sydäntäsi
etten voisi koskaan satuttaa sinua.
Tiedät että vaikka jättäisit minut nyt,
voit tulla takaisin luokseni,
vaikka kuinka pitkän ajan päästä.
Vaikken olisi nähnyt tai kuullut
Sinusta pitkään aikaan,
sinä tiedät,
että en voinut itselleni mitään
ja päästän sinut takaisin elämääni jälleen.
Siinä näet, kuinka syvää rakkauteni on.
En ole ollut koskaan prioriteetti-listasi kärjessä
ja sinä todistit sen niin monta kertaa
sanoillasi ja teoillasi.
Toivon etten ole vaan joku.
Se joka tyytyy huomiosi ja ihastuksesi rippeisiin.
Se on täysin minun suurin virheeni,
koska sallin sinun kohdella minua huonosti
Tyytymällä mihin tahansa käytökseesi
minusta tuli sinulle vain
Vaihtoehto yksin olemiselle.
ja se on alhaisinta,
mitä voit toiselle tehdä.
Tiedän että
Pysymällä vierelläsi hajotan tällä menolla
oman sydämeni ja elämäni.
Silti olen yhä tässä
Jatkat niiden tarinoiden kertomista,
joita haluan kuulla.
Niistä eniten riippuvuutta aiheuttavat niistä ovat ne
Jotka kertoivat meidän olevan kunnolla yhdessä jonain päivänä,
kun aika on oikea.
Hoet aina:
– Miksi tuhota sitä hyvää mitä meillä on tällä hetkellä,
– miksi asettaa suhteelle nimi,
– miksi muiden ihmisten tulisi nähdä tai tietää meistä nyt…. tai koskaan.
Tiedän että ne jotka ovat lähellämme
Tietävät sen että olemme pariskunta,
Ilman että se täytyy sanoa heille…
Jatkat näiden tarinoiden kertomista
ja minä uskon sinua
ja tänä päivänäkään en tiedä,
miksi se on niin.
Arvelen, että olemme olleet tässä oudossa ihmissuhteessa
Niin kauan etten edes vaikeimpina hetkinä mieti muuta vaihtoehtoa
kun olla kanssasi.
Sydämeni on liian sitoutunut ,
enkä pysty ajattelemaan elämääni ilman sinua.
En halua muutosta
vaikka varmasti löytäisin paljon sinua ”parempia” miehiä
jotka kuuntelisi mitä sanon vitsiksi kääntämättä,
Jotka kunnioittaisi mielipiteitäni paremmin
Ja antaisivat useammin minun olla
heikompi ja haavoittuvaisempi..
Kanssasi ja tässä maailmassa ja elämässä minun täytyy 90% ajasta olla
Kovempi,
vahvempi, sanavalmiimpi
ja rohkeampi kuin aina olen.
Se kun olemme kahden,
Lähekkäi on ainoita hetkiä
Jolloin saan luvalla sortua, itkeä,
murehtia ja puhua siitä miltä minusta oikeasti tuntuu…
Mutta en vain osaa.
Ainoa asia,
Joka avasi silmäni edes hetkeksi,
olivat salassa itketyt monet kyyneleet.
Tunnen hetkittäin törmääväni tiiliseinään,
kun kyse oli sinusta.
Annan kaikkeni sinulle,
Rakkauden, ymmärryksen,
kunnioituksen ja sitoutumisen
Ja sinä et ole edes koskaan yrittänyt tehdä samaa.
Sinä vain pidät minua itsestään selvyytenä
Ja oletat minun aina olevan läsnä.
Ajattelin samoin sinusta jossain kohtaa,
Kun olin hyvin masentunut
eikä elämässäni ollut mitään muuta.
Ajattelin silloun että pysyt kanssani
Vaikka olisin millainen.
Vaikka käyttäytyisin miten.
Mutta sitten tuli se hetki,
Kun tajusin ettet pysy elämässäni
Jos en muutu.
Parisuhteen vuoksi
On annettava myös itsestään.
Ymmärrän hyvin
Ettet pysty kaikkeen mihin haluaisit pystyä.
Et voi lähteä kanssani paikkoihin,
minne oikeastikin haluaisit.
Että menemisiisi vaikuttaa aina henkinen ja fyysinen kuntosi.
En siis usko
että teet pettymykseni tahallasi.
Mutta välillä tuntuu
että joka kerta kun olen onnellinen jostain,
Minä maksan siitä suurella määrällä tuskaa.
Minun pitää lopettaa sallimasta sinun kohdella minua huonosti.m
Minun täytyy ajatella
(Ja sinun muistaa)
Että olen sinun naisesi.
En äitisi, en palvelijasi,
En kaverisi enkä psykiatrisi!!!
Minun tulee arvostaa itseäni
mutta silti olla päästämättä meistä irti.
Minun pitää lopettaa tuhlaamasta aikaani ja ymmärtää,
Ettet luultavasti koskaan ole valmis kanssani kunnon suhteeseen
Minun pitää ottaa aikaa
ja miettiä sinua kohtaan tuntemieni tunteideni määrä ä
ja muistaa, mitä voin sinusta saada..
Sen jälkeen minun pitää oikeasti selvittää riittääkö se minulle.
Minun pitää ottaa etäisyyttä sinuun hetkeksi
miettiäkseni asioita
ja rakastaakseni itseäni.
Ollakseni onnellinen.
Mun pitää tulla oman prioriteetti-listani ykköseksi,
joten minun pitää lopettaa
antamasta pitää itseäni vain vaihtoehtona.
Sitten olen vihdoin minä.
Ja tärkein itselleni.
Vaikka se saattaa sattua..