Avoin kirje mörököllilleni…
haluan vapaa-aikasi, mutta en tarvitse sitä kaikkea.
Tietysti haluaisin vettää jokaisen hereillä olo aikani sinun kanssasi.
Se on vain se tunne sisälläni joka saa haluamaan olla lähelläsi.
Mutta tiedän ettei se ole realistista ja tiedän, että sinulla on oma elämäsi ja omat ystäväsi ja kunnioitan sitä.
Oon vain murheinen siitä, että tuo aika ei aina jakaudu tasapuolisesti.
Surullista että saan vain pieniä hetkiä vapaa-ajastasi niin että oikeesti ottaisit täysin mulle sen ajan.
Mun ei tulisi joutua anelemaan aikaasi.
Sun tulisi haluta viettää ”luxus aikaa” yhtä paljon mua kuin mun.
haluaisin sun näyttävän, että sinä välität. En halua kallista asuntoa tai koko huoneiston kokoista vaatehuonetta.
Kaikki mitä tarvitsen on joitain kauniita sanoja, että kuuntelet ja halaat mua yllättäen.
voin elää pienillä huomionosoituksilla.
Älä tuomitse mua tästä.
Pidä kädestä, suutele poskia ja huulia. Tuu halaamaan kun oon allapäin – se saa kaiken paremmaksi.
Tiiän kyllä että välität. Tunnen seurassasi oloni turvalliseksi.
suuri pelkoni on, että menetän sut ku oon liian herkkä ja minäkin kaipaisin joskus romantiikkaa..
Kuten tiiät ni mul on ollut rankka elämä. Täynnä ylä- ja alamäkiä.Täynnä kyyneleitä ja rakkauden hylkyjä. Täynnä pettymyksiä ja valheellisia lupauksia.
Ei siis oo ihme että pelkään tunteita.
tiiän syvällä sisimmässään, että sinä olet erilainen.
Karun ulkokuoren alla oot herkkä ja kiltti ihminen.
Oon katellu sua nyt useamman vuoden ja tiiän että tulee vielä paskoja aikoja.
Nyt on ollut seesteistä mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan.
Olis kiva kuulla joskus, että sinä olet siinä pysyäksesi etkä ole menossa minnekään.
Vaikka sinä ajattelet, että mun tulisi tietää se. Vaikka sen hokeminem tuntuisi sinusta hölmöltä…
Ois kiva kuulla kehuja joskus makuuhuoneen ulkopuolellakin, housut jalassakin…
Välitän susta enemmän, kuin kenestäkään muusta muehestä koskaan aiemmin.
Muistan jokaisen kosketuksesi ihollani ja suudelman vartalollani
Sinä olet suurin intohimoni kohde.
Tiiän että olet ollu nyt syysväsynyt ja haluat välillä vain lepoa. Enkä vaadi huomiotasi koko ajan enkä loukkaannu ettet ole kimpussani jatkuvasti vaikka itse olenkin ollut lähiajat ajatuksissani aktiivisempi…
Ois kiva jos tulisit halailemaan joskus ihan vain halailun vuoksi. Tai makailemaan viereen ja juttelemaan jotakin mukavaa ennen nukahtamista.
Olis kiva saada iltasuukko joskus sun aloitteesta..
Kun on hiljaista Voisit kuunnella välillä oikeasti mitä sanon. Ja miettiä mitä tarkoitan etjä aina tyrmätä kaikkea vitsin varjolla.
En mä sulle huoliani kertois ellen arvostais sun ajatuksia ja läsnäoloa yhtä paljon kuin alastonta vartaloakin…
Olis mahtavaa jos saataisi molemmin puolinen yhteys toimimaan. Ettei tilanne mene uudestaaan siihen viime vuoden kevääseen ettemme puhu muuta kuin kauppaostoksista.
Haluisin osata olla sun kanssa eri mieltä ilman että se menee riitelyksi tai ovien paiskomiseksi. .. tai yksin piilossa itkemiseksi..
On hyvin vaikea ymmärtää toista jos toinen ei puhu.
Tiedän että on asioita mistä mun on parempi olla tietämättä jne mut joskus näen että oot mietteliäs ja sun on vaikee olla mutten osaa auttaa…
En uskalla tulla halaa tai aina edes kysyä mikä on, ettet suutahda. Totta helvetissä mua kiinnostaa mikä saa sut mietteliääksi tai surulliseksi!
Ja haluan kuulla tulevaisuuden suunnitelmistasi.
En siksi, että hän suunnittelisin kihlajaispäivää vaan koska haluan tietää, miten ajatuksesi toimivat.
Olis kiva jos suunnittelusit joskus jotain yhteistä tekemistä myös kämpän ulkopuolella tai jaksaisit lähteä mun kanssa johonkin… vaikka kävelylle, kahville… yhteissuihkuista puhumattakaan.
Oon yrittäny saada sut innostumaan jostakin, ja varmasti välillä tuntuu että vaadin sulta liikaa voimavaroja.
Silloin voi sanoa nätistikin ”en jaksa nyt mutta katsotaan myöhemmi” eikä tiuskia.
Se että sulla on hirveä tressi ja univelkaa, ei ole minun vikani. Minä siitä kuitenkin kärsin kun tiuskit mulle turhasta.
En mä oo vaativa, oon vain vieläkin rakastunut suhun ja haluan sun tietävän sen ja haluun autta et sinunkin olisi parempi olla :)