En jaksa

2019 vuosi oli minun elämäni paras vuosi.
Siitä ei pääse mihinkään vaikka kääntäisi miten.
Olit elämässäni
Olit minun.
Meillä oli 90% ajasta hyvä olla.
Kurja juttu,
että minä itse tuhosin sen
Epäilemällä sinua
Ja elämällä itse hetkittäin ”Kaksoiselämää”
ja olemalla arvostamatta sinua.

Haluan sinun tietävän
Ettei suuret tunteeni ja ajatukseni sinusta
koskaan ole olleet pelkkää esitystä.
Minä tiedän.
Tämä näyttää siltä,
että olen tahallani kusettanut sinua.
Ja valheilla pitänyt sinua elämässäni monta vuotta
mutta Totuus on se
Että minä olen ollut aidompi kuin ikinä…

Minun on erittäin paha olla,
kun sinä et ole minun kanssa tässä sohvalla
vaikka vaan katsomassa yhmää tv-ohjelmaa.

Minä itken tässä kirjoittaessa.
Rakastan sinua
Ja let minulle hyvin tärkeä,
enkä haluaisi menettää sinua,
mutta mä tiedän jo että menetän.
(Tai olen jo menettänyt?)

Vaikka pahalta tuntuu
Niin että sydämeeni fyysisesti sattuu.
se kaikki mennyt on.

Minä en usko
Että on kyse vain siitä,
että sinulla ei vain olisi aikaa vastata minun viesteihini
koska kuitenkin näen
Että olet paikalla whatsapissa ja muissa keskusteluryhmissä.
Kummasti sinä vastaat joihinkin viesteihin ja joihinkin et.

Minä olisin niin ansainnut sen,
että sinä tulisit tänne ja haukkuisit minut aivan matalaksi.
(Teet sen muille kuitenkin)
Vie viimeisetkin itsetuntoni!
Olen helvetin pahoillani kaikesta.
Anteeksi.