Oletko

Mä en halunnu nähä tätä päivää…

Kutsuin kauppareissulla itseni sun luo kahville…

Tapasimme ekaa kertaa pariin viikkoon,
Minä yritin olla oma itseni,
Sinä olet sulkenut itsesi minulta. Täysin.
Väistit  jopa kun yritin koskettaa sua.

Olisin voinut istua iltaa teidän kanssa,
Olisin osannut olla mukava ja heittää huumoria.
Olisin voinut naurattaa muita tarinoilla.

Nyt istun hysteerisenä kämpällä.
Tajusin sen.
Et halua mua enää.

Oletko tuhonnut tunteesi?

Et ilahtunut mun näkemisestä kuten minä sinun.
Et pyytänyt jäämään vaikka odotin sitä
Etkä nyt edes vastaa edes viesteihini jossa sanon että hajoan.. (vaikka voisit kyllä)

Tietenkin tämä hajottaa…
Rakastan sinua yhä.
Aivan Helvetisti
(Luultavasti loppu-ikäni)
Ja haluaisin parhaat hetkemme takaisin. Meidät takaisin.

Haluan yhä sun olevan osa elämääni.
En vaan enää tiedä millä säännöillä..

Enkä minä voi taistella tuulimyllyjä vastaan yksin.

Pinnalta katsottaessa
tämä erossa olomme näyttää varmaan paljon helpommalta
kuin mitä tämä tuska on,
mitä tunnen.

Toivon että vielä joskus
olemme molemmat
onnellisia ja seesteisiä.
– yhdessä tai erikseen –