Rakkautta rakkautta vain
Minä en tarvitse sinua
Minä haluan sinut.
Et ole minun koko elämäni
Vaan olet osa elämääni.
Rakastan sinua enemmän kuin uskoin edes mahdolliseksi
mutta en ole riippuvainen sinusta.
Minä en tarvitse sinua elääkseni
kuten happea hengittäessä.
Et ole mulle kuin proteiinia ruoassa
etkä kuin kofeiini kahvissa.
En ole naivi
Enkä elä haave maailmassa.
Tiedistan ettemme – luultavasti – ole yhdessä kuolemaamme asti.
mutta me olemme yhdessä
nyt – tässä hetkessä.
Emme ole maailman historian
onnellisin tai tasapainoisin tai romanttisin pariskunta.
Emmekä tule sellaisiksi.
Olemme silti pariskunta
– Hauska, outo, hankala ja joskus täysin epäkelvotonkin ehkä –
mutta me olemme
halunneet toisemme ja päättäneet olla
pariskunta.
Tässä vuosien varrella on tapahtunut kaikenlaista säätöä.
Olemme eronneet – olemme palanneet. olemme nauraneet – olemme itkeneet olemme huutaneet – olemme kuiskutelleet.
Olemme ajaneet toisemme kauas pois ja – olemme kutsuneet toisen takaisin.
Olemme olleet liikaa yhdessä – ja ikävöineet toisiamme sydämet verillä…
Olemme molemmat eriytäin haasteellisia ja moni ongelmaisempia tunteilla eläjiä.
Kun meillä riidellään
niin Naapurit (todellakin) kuulevat.
Kun meillä sovitaan
niin naapurit väittävät kuulleensa.
Meillä on huudettu paljon ja paiskottu ovia
ja olemme halanneet niin lujasti
ettei mikään maailmassa pääsisi siihen väliin.
Olemme inhonneet toisiamme,
olemme kinastelleet monta kertaa aivan turhista asioista.
Olemme väitelleet loputtomasti.
Olemme vitsailleet paljon – ja Olemme vihotelleet toistemme vitseistä.Olemme vältelleet toisiamme.
Olemme rähisseet äänekkäästi haukkuen toisemme rajusti.
Olemme kertoneet asiamme muille emmekä toisillemme.
Olemme esittäneet välinpitämättömiä toisiemme tekemisiin.
Olemme olleet erittäin mustasukkaisia
– syyttä suotta ja oikeasta syystä –
Olemme kiukutelleet ja narisseet turhasta.
Olemme rakastelleet rajusti aamuun asti.
Olemme itkeneet toisiamme vasten pettymyksien keskellä.
Olemme antaneet anteeksi hitosti asioita
(joita emme uskoneet voivamme antaa kenellekään koskaan)
Olemme puhuneet hitosti pahaa toisistamme toisen selän takana.
Olemme puolustaneet muille toisiamme ja suhdettamme paljon.
Olemme laskeneet muita ihmisiä muutenkin väliimme sotkemaan.
Olemme kuunnelleet (ja uskoneet) juoruja toisistamme.
Olemme mököttäneet ja olleet mykkäkoulua useita päiviäkin.
Olemme yrittäneet katkaista kaikki välimme kokonaan monesti.
Olemme kirjoittaneet kymmeniä tuhansia viestejä.
Olemme nauraneet paljon (enimmäkseen muiden kustannuksella.)
Ja haistattaneet monesti muulle maailmalle paskat.
Olemme uhonneet kännissä ja haastaneet tahallamme riitaa.
– ja maanneet käsi kädessä grapula-aamuina.
Olemme lentäneet kovaa ja korkealta.
Ja törmänneet ja pysähtyneet rajusti tiiliseinään.
Olemme tukeneet toisiamme paljon elämän pettymyksissä..
KAIKKEIN TÄRKEINTÄ ON KUITENKIN SE ETTÄ
Olemme rakastaneet toisiamme
koko 4 vuotta kaikesta huolimatta.
Ja tiedämme ettemme halua
toistemme elämästä lähteä
mihinkään.
Koskaan.
Minun on nyt lähipäivinä sanottu oikein hehkuvan.
Olen kiitollinen että meillä nyt menee paremmin
Että olemme vihdoin saaneet puhuttua
– edes vähän – erimielisyyksiämme ja vanhoja asioita läpi.
(Niitä Asioita jorka kaivoivat syvää henkistä kuoppaa meidän väliin.)
Ja tietenkin seksielämämme palaaminen normaaliksikin saattaa olla syy hehkuun…
Minä olen meistä se
joka miettii enemmän sinua ja meidän suhdetta
kuin sinä sitä koskaan ajattelet.
mutta se ei tarkoita sitä
ettei tunteemme toista kohtaan olisi yhtä voimakkaita.
Meni pitkään etten luottanut sinuun ja suihen että pysyisit elämässäni.
Kokeilin sinua ja rajojasi kauan.
Vielä kauemmin kesti ymmärtää se tosi seikka että minulla vihdoin on ihmis-suhde ,
oka sallisi elämän myös parisuhteen ulkopuolella.
Aiemmin mulla ei ollut juuri muuta elämää kuin sinä ja ystäväsi.
Kun olin kanssasi niin elin elämääni sinun ja ystäviesi kanssa
Mutta kotonani ollessani eristäydyin aivan kaikesta.
En jotenkin osannut tai uskaltanut pyytää
kenenkään seuraa tai ketään kylään..
En halunnut riitaa kanssasi
joten en myöskään juuri koskaan kysynyt
sopiiko jonkun minun ystäväni liittyä seuraamme yhdessä ollessamme.
En edes ajatellut moneen vuoteen mennä yksin mihinkään bilettämään.
Ja jos joskus meninkin…
Tuntui se hyvin väärältä.
vaikka et ole koskaan kieltänyt tapaamasta muita ihmisiä.
Jos usutit minua menemään perheeni tai ystävieni kanssa johonkin..
– ja elämään omaa elämääni –
Minä otin sen pitkään niin
Että sinä halusit keinon päästä eroon minusta.
En kaipaa sinulta kovin ihmeellisiä asioita.
En ole ikinä odottanut suuria romanttisia eleitä.
En vaadi todisteluita tunteistasi
(varsinkaan kenenkään muun edessä)
Enkä kaipaa sinulta muutenkaan ”kuuta taivaalta”. tai pariisin matkoja.
Sinun ”mörököllimainen” luonteesi
(ja välillä ärsyttävyyteen asti kestävä naljailusi ja huulen heittosi)
Kaiken kaikkiaan totuus on että
Sinä ja tämä elämämme mitä elämme.
Riittää minulle täysin.
Minä olen aivan onnellinen näin.
Sinäkin vakuutat olevasi tyytyväinen kanssani.
Me olemme (ainakin suurimman osan ajasta) ihan tyytyväisiä toisiimme ja elämäämme.
Olemmehan vieläkin yhdessä.
Ja siihen saavat muutkin tottua.
Meidän pitää vielä opetella vielä paljon:
– puhumaan enemmän
Ikävät asiat muuttuvat paljon pahemmiksi jos niistä ei puhuta
iloiset asiat muuttuvat äkkiä merkitsettömiksi jos niitä ei jaeta.
– riitelemään nenät vastakkain.
huutamatta tai toista tahallaan loukkaamatta.
Ja muutenkin niin kuin ihmiset riitelevät eikä kuin sotajalalla olevat intiaanit.
– nauramaan ja itkemään avoimesti
niin yhdessä kuin erikseenkin.
Niin Itsellemme toisillemme kuin muulle maailmallekin.
– huomaamaan ja huomioimaan
myös ne hyvät asiat ja teot toisessa.
(Ja myös sanomaan nekin ääneen)
JA
Antamaan aikaa toiselle.
– Niin suhteelle ja yhdessä oloon kuin
erillään olo aikaakin.
– Aikaa miettiä asioita
– Ja aikaa päättää itse miten suhtautua mihinkin.
Toivon että sinä tiedät
etten minä sinua tarkoituksella koskaan tule kahlitsemaan.
Vaikka suhteessa olemmekin.
En vangitse sinua millään tavoin
enkä halya epäillä sinua tai sanojasi.
Yritän olla ymmärtäväinen, kyselemättä ja kiukuttelematta turhasta.
Mutta teen niin tasan tarkkaan
vain niin kauan kuin
sinä osoitat minulle että
olen ainut nainen
jonka päästät sänkyysi ja sydämeesi.
Ja ainut jonka haluat elämääsi kumppaninasi.
En enää ala muuttamaan itseäni enää
jotta kelpaisin jollekulle.
Enkä suostu esittämään mitään
jotta riittäisin maaimalle (tai edes sinulle.)
Lupaan kuitenkin yrittää muuttaa luonnettani monella tavoin.
Ja (Ainakin) vähän siedettävämmäksi ja helpommaksi ymmärtää.
Lupaan myös yrittää kertoa ääneenkin
mikä milloinkin on huonosti
Ja yrittää edes selittää mitä tunnen ja miksi.
Kanssasi oleminen tuntuu oikealle.
Tunnen vihdoin kuuluvani johonkin.
Sinun kainalossasi tunnen olevani turvassa.
Pelkkä läsnäolosi riittää usein saamaan minut hymyilemään.
Pelkkä ikävä viestisi saa minut joskus itkemään tai raivoamaan.
Me olemme monin tavoin hyvin erilaisia.
– Kuin halla ja etelätuuli. –
Me näytämme tunteemmekin aivan erilailla.
Minusta on mahtavaa kun minulla on vihdoin mies jonka kanssa oikeasti huolehdimme toisistamme.
Minusta on ilo tehdä asioita puolestasi
ja keksiä sinulle pieniä yllätyksiä.
Rakastan Nähdä ilahtumisesi silmistäsi,
kun muistan lempi olut-merkkisi.
Tai kun muistan kaupasta kahvipaketin
Jota et edes itse edes muistanut pyytää.
Minusta on ihana
kun sinä vaikka hierot niskojani pyytämättä,
Jeität jahvu aanuisin minullekin
Tai kysyt miten voisit ilahduttaa minua.
Ja Autat minua asioissa joissa pystyt.
(Välillä toki myös rasittavasti asioissa joissa en edes tarvitse apuasi)
Yrität lujasti
– vanhempana ja kokeneempana –
ohjata minua
Etten tekisi samoja virheitä
joita sinä olet aiemmin tehnyt.
Välillä kerrot miten minun pitäisi asiat tehdä.
Rakastan sitä
kuinka olet opetellut nyt myös kiittämään ja kehumaan minua.
Minä tiedän varmaksi että
puolustaisit minua tosi tilanteessa loppuun asti.
Emme aina ymmärrä toisiamme.
Minä en saa millään välillä sanottua mitä ajattelen.
Sinäkään et aina saa ajatuksiasi puserrettua sanoiksi
(vaikka sanot muuten usein liiankin suoraan mitä päässäsi liikkuu)
Olemme molemmat (liiankin?) hyvä sydämisiä.
Sinä kerrot (kysymättäkin) mielelläsi kaikille muille
miten asiat pitäisi mielestäsi tehdä,
Minä taas en puutu muiden asioihin juurikaan
Mutta teen vähilläkin voimillani (liikaakin) asioita muiden puolesta.
Vain muita ilahduttaakseni.
Sinä hoidat ongelma tilanteet suoraan ja radikaalisti (tarvitraessa vaikka huutaen yleisellä paikalla)
ja kiihdyt hyvin nopeasti nollasta sataan suuttuessasi.
Olet ”toiminnan mies”
Minä taas…
No, yritän hoitaa asiat paljon ”rauhan omaisemmin”
Ja yritän olla hermostumatta kenellekään.
Ja selvittää ongelmat nätimmin.
riitatilanteita mahdollisimman kauan vältellen.
(Välillä jopa omien yöunieni kustannuksella.)
Silti…
Olemme tässä. Yhdessä.
Rakastan sinua.
Sinä olet minun – ja minä sinun –
Tämä on meidän suhteemme ja meudän valintamme.