Satutit yhella lauseella

Arvaa mitä?
Mua sattuu…
enemmän kuin aiemmin ikinä…
Mua sattu ku sanoit sanat joita
En halua kuulla.

Oli kuin olisit lyönyt minua puukolla.
Kun sanoit etten merkitse enää mitään…
olet pannut mua lähes väkisin…
Ja Että saan lähteä minne vaan eikä tarvitse tulla takaisin…

Minä oon rakastanut sua yli 4 vuotta…

Nyt myönnän…
sattuu… ihan huolella.

Nyt on eka kerta kun voisin lyädä sinua Jos tulisit tänne.
Vaikka nyrkillä.
Tai vasaralla.

Tämä on väärin.
Sä teet ja sanot ihan mitä haluat
ja mä en saa ees kyseenalaistaa.
Se ei ole rakkautta.
Se on diktatuuria.

Kyllä minä tiedän,
Tää on mun vika.
Ja etttä minä olen ollut vaikea ja helvetin hankala nainen.
mutta tiedän myös senkin,
Että en ole sinulta mitään vaatinut…
paitsi uskollisuutta.
Enkä ole sinulta mitään koskaan vienyt salaa…
Paitsi sydämesi.

Minä harvoin loukkaan ketään tahallani….
En koskaan näyttele rakkautta tai seksuaalista halua….
Tai ajattele niin, että minulla olisi oikeus loukata jotakuta….
En koskaan oikeuttaisi sellaista ainakaan ihmistä kohtaan
jota rakastan.

Minusta Toisen loukkaaminen on muutenkin todella Vastenmielistä puuhaa…

Minä en enää tiedä mitä odottaa sinulta…
tai sun kaveripiiristä…

Minä en tiedä mitä meistä tulee ..
vai tuleeko meistä mitään…
Haluan vaa sut.
Muiden arvoituksilla ei ole mulle merkitystä!!!

Se sattuu
että sinä haukut tyhmäksi
Sekä minut että mun luonnollisen reaktiot….
Ja haukut tyhmäksi lisäkseni
kaikki minulle läheiset ihmiset,
jotka ajattelevat niin kuin ihminen ajattelee eikä niinkuin sinä ajattelet….
Epäreilua….

Ja sinä olisit helvetin helposti voinut estää minua lähettämästä…
Se olisi onnistunut ihan vaan sanomalla
”Älä mene”
En olisi sulkenut ovea.

En vain kestänyt tilannetta.
Sanasi Olivat kuin suolaa rikkinäisiin haavoihini.
Sinä olet sanonut,
ettet koskaan käyttäisi seksuaalisia asioita minua vastaan.
No.
Mitä tapahtui?