Strippareita ja superautoja

 

KUULOSTAA UUSIMMALTA BOND-LEFFALTA,

 

mutta kyse on siis reissumme Hampurin osuudesta.  Hampurissa tuli vietettyä kaikkein lyhin aika, joten kerrottavaa  ei ole paljoa. Emme myöskään jaksaneet lähteä pyörimään keskustassa tai ylipäätänsä kaukana hostellistamme, joten saamamme kuva on varsin yksipuolisesti tietyltä alueelta kaupunkia. Tämä selittänee pitkälti kaupungista saamani negatiivisehkon kuvan.

 

ham1.JPG

ham2.JPG

 

ham3.JPG

Hostellimme

 

ham4.JPG

ham5.JPG

ham6.JPG

ham7.JPG

ham8.JPG

ham9.JPG

ham10.JPG

ham11.JPG

ham12.JPG

ham13.JPG

 

Lähdimme siis Kööpenhaminasta taas ennen kahdeksaa lähtevällä junalla. Nappasin mäkistä vähän aamukahvia ja naposteltavaa, että heräilisin edes vähän. Täytyy sanoa, että tämä junamatka oli ehdottomasti tähän mennessä matkan jännittävin! Alku sujui normaalisti, kunnes lähellä Saksan rajaa konduktööri kuulutti, että matkustajien tulee poistua junasta rajanylityksen ajaksi. Tässä vaiheessa olin aika äimänä. Puhuiko konduktööri juuri ferrystä (=lautasta)?! Kyllähän se puhui; juna (tai ne vaunut siitä, jotka olivat matkalla Hampuriin) ajoi siis suoraan autolautan sisään, rekkojen viereen. Matkustajat poistuivat junasta lauttamatkan ajaksi, ja vietimmekin vajaan tunnin mittaisen lauttamatkan pyörien tax-freessä ja katsellen kannella maisemia.

Hampuriin saapuessamme lämpötila oli selvästi yli kahdenkymmenen, ja rinkat painoivat ikävästi olkapäitä. Päätimme silti lähteä kävelemään kohti neljän kilometrin päässä olevaa hostelliamme, sillä emme olleet katselleet valmiiksi tietoa julkisesta liikenteestä. Päästyämme lopulta St. Paulin kaupunginosaan ja Reeperbahnin kadulle olimmekin aika uupuneita. Katu jaksoi silti ihmetyttää; Reeperbahn on Hampurin punaisten lyhtyjen aluetta, ja katu olikin täynnä strippiklubeja, seksikauppoja, kasinoita ja yökerhoja. Lisäksi kadulla makoili järkyttävä määrä jurrissa olevia tai sammuneita kodittomia koirineen ja pupuineen (yhdessä tapauksessa).

Hostellimme oli todella siisti ja viihtyisä, mutta ikkunoista kuului alhaalla olevan kadun jatkuva liikenne ja huudot. Kävelimme hieman ympäristössä etsien epätoivoisesti jotain ruokapaikkaa. Matkalla näimme muun muassa kaksi Hesburgeria (en tiennytkään, että se on laajentanut ulkomaille!) ja kivan puiston. Kävimme myös läheisessä Lidlissä ihmettelemässä alkoholijuomien hintoja: 7 desiä viinaa sai vitosella ja six-packin olutta parilla eurolla.

Illan vietimme kiltisti hostellihuoneessamme. Tässä vaiheessa matka alkoi jo hieman väsyttää, joten emme jaksaneet lähteä seikkailemaan kadun humuun.

 

Ja seuraavana aamuna odotti taas aikainen herätys.

kulttuuri suosittelen uutiset-ja-yhteiskunta matkat
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.