Pop-laulajan peruspäivä! Miten henkisyys esiintyy arjessani?

 

Merelliset terveiset Viking Graceltä. Olen täällä laulamassa Flipper nimisen bilebändin kanssa. Tällä kertaa seilaan Turun ja Tukholman väliä kolmen risteilyn verran. Risteilyelämään kuuluu kaksi settiä laulamista illalla ja yksi päivällä. Siinä välissä kirjoittelen blogia, käyn messissä syömässä, nautin ihanasta auringosta 12 –kannella tai otan päikkärit. Iso osa päivästä kuluu tälläytymiseen keikkaa varten. Kovvoo hommoo!

 

Laulaminen on minulle sekä työtä että  elämäntapa. Tämä ammatti pitää liikkeessä ja tien päällä joskus vähän liikaakin, mutta se ei haittaa koska pääsen musisoimaan! Parhaimmillaan lavalla tapahtuu taikoja ja pääsen biisien myötä niin addiktoiviin flow -tiloihin, että tuntuu kuin toimisin välikappaleena jossain suuremmassakin ”radiolähetyksessä”. Siinä flow –tiloissa ollessa varmasti yleisökin kokee että ollaan asian ytimessä, eikä laulaja-Inga vain ”suorita” osaamistaan. Tai no, totuuden nimissä pakko myöntää että tuo on pyrkimys, aina se ei onnistu. Välillä sattuu liikaa varpaisiin pomppiessa korkkarit jalassa tai mekko meinaa nousta korviin tai oma monitorikuuntelu on niin huono (tosin ei gracellä) että keskittyminen karkaa epäolennaisuuksiin keikan aikana. Mutta pitää vaan olla kärsivällinen ja pyrkiä takaisin oikeiden asioiden äärelle heti kun keskittymiskyky taas riittää.

 

Tämä on vähän sama kuin meditoisi. Pitäisi osata tyhjentää mieli ja keskittyä olennaiseen mutta sitten alkaakin jalka puutumaan tai naapurissa saksofonitreenit.. Koen että se mihin lavalla pyrin on yhtä kuin meditaation pyrkimys. Eli nauti siitä mitä teet ja tee niitä asioita mistä nautit koska silloin olet henkisyyden ytimessä, enkä potisi huonoa omaatuntoa vaikka sunnuntaikirkko jääkin välistä.

 

Jos pohdit että mikä tyyppi olen niin tiedoksesi että pidän itseäni ihan selväjärkisenä ihmisenä, ylläri! Pienestä asti olen kuitenkin kokenut että tässä maailmankaikkeudessa on jotain muutakin ja uskonut intuitiivisen sisäänrakennetusti sielunvaellukseen. Ja siihen että haluan olla hyvä ihminen ja tehdä aina kun mahdollista sen mikä on oikein! Muulla tavalla en osaa ajatella. Kirkosta erosin niin kuin monet muutkin. Oikein pakana-perheestä voisin sanoa tulevani! Ei näistä asioista puhuttu silloin. Ehkäpä tämä blogin kirjoitus on minun Jumalanpalvelukseni? Tarve laittaa aikaa sellaiseen minkä koen tärkeäksi. Ehkäpä auttaa muita olemaan myös avoimempia henkisten asioiden kanssa? Aikamoisesta tabustahan me tässä kohtaa puhutaan!

 

Uskon että ihmiset pystyvät ammentamaan paljon henkisyydestä, sille pitää vaan antaa mahdollisuus. Intuitio on minulle sama asia kuin se että rööri on auki henkisyyteen. Taiteilijat on monesti näiden asioiden kanssa vahvasti tekemisissä koska henkisyys on inspiraation lähde. Intuitio on työvälineeni!

19 -vuotiaana aloitin säveltämään ja kirjoittamaan ensimmäisiä biisejäni. Kappaleet ovat lähes aina vaan pälkähtäneet päähäni. Ikään kuin nappaisin ne eetteristä. Väkisin ei ole kyllä montaa biisiä syntynyt! Odotan aina että minulle näytetään ”vihreää valoa” että täältä olisi nyt biisi tulossa. Kirjoitatko ylös?  Sitten vain nostan hihat ja kirjoitan kappaleen ylös ja viimeistelen sen. Oma osuus on aina myös tehtävä. Kun kanava on niin sanotusti auki, voit tuntea sisäistä tarvetta tehdä ja toimia. Ja tämä pätee muuhunkin kuin taiteelliseen työhön.

 

Miten kanavan saa sitten auki? Henkisyyteen ei tarvitse mielestäni liittyä hörhöyttä. Voit ajatella sitä myös ikään kuin teknisemmin, mindfulnessina. Hiljennä mielesi niin kuulet ne olennaiset ajatukset, sulje silmäsi niin näet enemmän. Eli meditoi. Luota intuitioon. Mutta muista myös että ego yrittää sotkea intuition ääntä. Intuition ääni saattaa olla vaimeampi kuin egon, joten sitä pitää osata kuunnella tarkemmin. No.. Tämä voi kuulostaa jo hullulta mutta tarkoitukseni tässä blogissa on auttaa ihmisiä joten jos tämä ajatus auttaa niin ota se käyttöön: Minulla on sellainen intuitio kytkin päässäni joka auttaa tekemään ratkaisuja. Kokeile jos se toimii sinullakin. Sulje silmät, näe edessäsi kytkin joka oikealle osoittaessaan on KYLLÄ -asennossa ja vasemmalle sojottaessa EI -asennossa. Kysy mielessäsi kysymys (esim pitäisikö minun uskaltaa julkaista tämä blogi????) ja katso kytkintä, mihin päin se vääntyy. Kytkimen visualisointi vie yleensä hetken aika mutta vastaus tulee silmänräpäyksessä. (Ja vastaus oli kyllä!)

 

Siis kysy! Pyydä. Se on sinun oma osuutesi koska universumi/Jumala ei tee mitään jos et itse usko siihen. Koska SINÄ olet myös osa universumia/Jumalaa,  tärkeä pieni osanen suurta ykseyttä, sinun pitää tehdä oma osuutesi, muuten synkronisuuden palaset eivät loksahda kohdilleen. HUH! Tulipa siinä pahat termit! Universumi, Jumala, ykseys, synkronisuus jne. Ovat vähän kimurantteja ilmaisuja ja varmasti melkein kirosanoiksi kelpaavaa humpuukia monelle. Tuntuu että terminologia on kulttuurisidonnaista ja esimerkiksi Jumalaa monet pitävät sellaisena ihmisen näköisenä vanhana ukkona jolla on pitkä kaapu ja parta ja joka loistaa ihmeellistä valoa uskonnon kirjoissa. Mutta Pekka Ervastia lainatakseni niin Jumala on sinussa ja Jumala on minussa ja Jumala on kaikkialla. Olen saanut itsekin kokea sen että Jumala on kuin toinen todellisuus/tietoisuus läsnä tässä samassa hetkessä kuin tämä tietoisuus minkä me tunnemme ja näemme. Rakkaudellinen toinen todellisuus. Näin luulen että se asia on. Aika kaukana siis parrakkaasta isä-hahmosta.

 

Anokaa, niin teille annetaan, etsikää niin te löydätte, koputtakaa niin teille avataan. Joo. Nämä on otteita raamatusta mutta so what. Katsotaan asioiden taakse ja otetaan isompi mittakaava käyttöön! Sanat on vain sanoja jotka heikosti yrittävät kuvailla isompia asioita mitä sanoilla pystyisi oikeastaan kuvaamaankaan. Ei kannata takertua sanoihin. Eikä stereotypioihin. 

 

NOTE TO MYSELF: Anna henkisyydelle mahdollisuus.