Rapakuntoa ja katkonaisia unia.

Nukahdan joka ilta klo 21 maissa ja pitkin yötä heräilen noin tunnin välein, tosi rasittavaa. En edes tiedä miksi heräilen niin usein, joka kerta ei ole edes tarve mennä vessaan. Koskaan en saa heti uudestaan unen päästä kiinni, sen sijaan makaan sängyssä ja stressaan tulevaa. Miten kaikki tulee sujumaan, onko lapsi terve, miten synnytys menee? Ah se kamala synnytys, taas se pitää kokea. Kun voisi vaan ottaa sen lapsen, ilman sitä kamalaa persettä repivää tuskaa. Se koominen hetki,kun synnytyksen jälkeen sinä ja muut juuri synnyttäneet äidit, kerkeätte ottamaan äitiyspolin käytävällä useamman minuutin kestävän katsekontaktin, samalla kun vaellat pitkin polin käytävää tarjottimesi kanssa. Sielä tuntee sen sympatian ja tuskan äitien välillä. Onnea ja samalla vihlovaa kipua jalkovälissä, jonka vuoksi kävelysi muistuttaa Notre Damen kellonsoittajaa.
En myöskään ymmärrä naisia joidenka mielestä raskausaika on pelkästään ihanaa. En koe että pahoinvoinnit, lihominen ja muut oireet olisi mitenkään ihania.
En myöskään ole kokenut koskaan sitä kuuluisaa raskauden hehkua, se on vain hikeä kun lyllerrän mahani kanssa ja yritän saada vedettyä happea sen kaiken painon alla. Älkää siis käsittäkö väärin, olen iloinen lapsistani ja he ovatkin elämäni tärkein asia, sama koskee myös tätä vielä vatsassani olevaa vuokralaista. Raskaus ja synnyttäminen ei vaan ole mielestäni mitenkään ihanaa. Se ihana hetki tulee vasta sitten, kun saan uuden tulokkaan ensimmäistä kertaa syliini.

Olen yrittänyt viime aikoina tehdä kevyttä jumppaa ja tähän saakka se onkin ollut ihan kivutonta. Siitä sainkin pääteltyä, että jumppani on ollut lähinnä pullamössö laiskottelua ihan vain kun ei seuraavana päivänä tunnu missään. Kaivelin youtuben ihmeellistä maailmaa ja löysinkin sieltä paljon raskausajan jumppavideoita. Päätin valita sieltä helpoimman näköisen joka kesti vain 30min. Siinä 20min jumpattuani päätin luovuttaa.  Polveni narskuivat ja reidet olivat ihan tulessa. Tästä on siis 2 päivää ja minun on edelleen vaikea päästä edes vessaan istumaan, sen verran on reidet jumissa.
En kuitenkaan meinaa lopettaa jumppaamista, vaan aion jatkaa kevyellä jumpalla omaa kehoa kuunnellen.

Olen huomannut että nyt kun vatsan seutuni ja rintani ovat ruvenneet keräämään lisää kokoa, ihoni kutisee koko ajan. Hyvän tovin googlailtuani päädyin ostamaan bio-oilin öljyä.  Iho kutisee vähemmän ja se myös ennalta ehkäisee raskausarpia. Tätä kun olisi tullut ostettua esikoistani odottaessa…..

Nyt on siis rv 15+1 menossa ja muutaman päivän jälkeen olisi taas käynti neuvolassa. Sitäkin jännitän hieman että onko kaikki hyvin ja lyökö vauvan syke normaalisti.
Noh, päivä kerrallaan kun kahtakaan ei saa menemään. <3