Mun viisi vinkkiä viherkasviostoksille

Jo blogin aloittamista suunnitellessani tiesin, että huonekasvit tulisi olemaan yksi niistä aihepiireistä, joista haluaisin kirjoittaa. Pikkuhiljaa ideaksi muotoutui postaussarja, jossa voisin aihe kerrallaan jakaa minulle eri lähteistä sekä omista erehdyksistä ja onnistumisista kertynyttä tietotaitoa. Nämä postaukset tulevat löytymään blogistani avainsanalla #vihervinkit. Ensimmäiseksi aiheeksi valikoitui kysymys, jonka parissa ainakin itselläni tuli painittua erityisesti kasviharrastuksen alkumetreillä – mikä kasvi minun kannattaisi ostaa? Tämän viiden kohdan muistilistan tavoitteena on, että löydät kauppojen viherviidakosta juuri sinulle sopivan ja siten mahdollisimman pitkäikäisen ja kukoistavan kasvikaverin. Kuvitukseksi lisäsin muutamia otoksia tämänviikkoiselta reissulta Vantaan Viherpajaan.

1. Mitä sinulla on tarjota?

Ensimmäisenä kannattaa miettiä ja tiedostaa, mihin haluat uuden kasvin sijoittaa ja millainen kasvien hoitaja olet. Kasvien hengissäpysymisen ja kasvamisen kannalta tärkeintä on huomioida valon ja veden tarve. Kuinka paljon auringonvaloa kasvi tulee suunnittelemallasi paikalla saamaan? Kovin paahde iskee eteläikkunalle, kun taas vastaavasti pohjoisikkunalle tai sisemmälle huoneeseen (noin 1-2 metriä ikkunasta) valoa ei riitä samalla tavalla. Jos et ole varma ikkunoidesi ilmansuunnasta, on se super helppo tarkistaa Google Maps:n avulla. Kahta metriä kauemmaksi ikkunasta tai esimerkiksi ikkunattomaan kylpyhuoneeseen kasvin valitseminen tapahtuu jo melko suppeasta valikoimasta. Tällöin käyttöön voi toki ottaa myös kasvivalot tai kahden kasvin -niksin; osta kaksi kasvia, sijoita toinen valoisaan paikkaan ja vaihda paikkoja päikseen kuukauden välein.

Kastelun suhteen tärkein on miettiä sitä, kuinka säännöllisesti pystyt kasvejasi hoitamaan. Reissaatko usein, kuinka pitkiä aikoja ja onko sinulla reissujen ajaksi kastelijaa tai kastelujärjestelmää. Jos tiedät tekeväsi usein yli viikon reissuja eikä sinulla ei ole mahdollisuutta tai kiinnostusta järjestää tälle ajalle kastelua, kannattaa etsiä kuivaa kestäviä kasveja. Jos taas päinvastoin tiedät sinulla olevan taipumusta kasvien hukuttamiseen, kannattaa pitäytyä tasaisesta kosteudesta nauttivissa kasveissa.

2. Minkä lajin valitset?

Nyt kun tiedä millaisiin oloihin olet kasvia etsimässä, on seuraavaksi vuorossa se mukavin osio; kasvilajin valinta. Helpoiten eri kandidaatit löytää yleensä myyjältä kysymällä tai myymälässä mahdollisesti esillä olevat hoito-ohjeet tarkistamalla. Se ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ottaa älypuhelin käyttöön. Kivannäköisen kasvin löytyessä tarkista onko myymälässä näkyvillä kasvin nimeä ja googleta kasvi sen perusteella. Jos taas et mistään saa sen nimeä selville, voit kokeilla etsiä sitä kasvintunnistussovelluksella (esimerkiksi Picture This). Hoito-ohjeiden jäädessä hakukoneosumissa vajaiksi, voit aina googlettaa kasvin tieteellisen nimen, sekä sen mistä päin maapalloa se on kotoisin. Tämän tiedon perusteella on mahdollista päätellä sen vaatimat kasvuolosuhteet.

3. Etsi vehrein

Kasvilajin valinnan jälkeen pääset leikkimään etsivää. Jotta löydät tarjolla olevista sen kasvuvoimaisimman, aloita etsimällä ruukku jossa on vähiten kellastuneita ja kuivuneita lehtiä. Muutama kuollut lehti on ihan normaalia eikä tarkoita, että koko kasvi olisi kuolemassa. Viherkasveilla ruskeat lehtivauriot keltaisilla reunoilla kuitenkin viittaavat usein ylikasteluun.  Kasvin ollessa kaktus tai mehikasvi, vältä yksilöitä, joissa on havaittavissa pehmentyneitä tai kellastuneita kohtia. Pahimmillaan kasvissa voi olla näkyvää hometta. Mahdollinen home on yleensä alueilla lähellä kasvualustaa, kun taas korkeammalta kasvista löytyvä valkoinen ”lika” on yleensä vain vedestä jäänyttä kalkkikertymää. Hyvä merkki on jos kasvissa on havaittavissa uutta kasvua; pukkaako se uutta lehteä tai haarautuuko se. Uuden kasvun voi tunnistaa muuhun osiin verrattuna haaleamman vihreästä väristään.

Jottei kasvin mukana tulisi vietyä kotiin haitallisia salamatkustajia, kannattaa eritysesti vilkaista läpi lehtien alapinnat (tarvittaessa apuna voi käyttää esimerkiksi kännykän taskulamppua). Pienet pitkulaiset ötökät, seitti, jossa on havaittavissa pieniä ”murusia”,nuppineulan pään kokoiset vanumaiset pallerot sekä ruskeat rapsuttamalla irtoavat kohoumat ovat yleensä merkki kasvituholaisista. Hämähäkit puolestaan kertovat biologisesta tuholaistorjunnasta, eli ovat kasveille niin kutsuttuja hyviksiä ja siksi toivottu näky (ymmärrettävästi araknofoobikot voivat olla tästä eri mieltä).

 

4. Tsekkaa juuret

Jos mullan pinnalla oleva kasvu on kunnossa, on aika tarkistaa, mitä ruukussa tapahtuu. Helpoin keino tähän on vilkaista ruukun alle. Pohjarei’istä kurkistavat juuret ovat yleensä hyvä merkki; kasvi on ehtinyt kasvattaa jo vahvan juuriston. Jos pohjasta ei näy vielä yhtään juuria, voit kokeilla myös kevyesti nostaa multapaakkua muovisesta istutusruukustaan. Terveet juuret ovat yleensä vaaleat ja kiinteät. Jos juuret ovat tummuneet, limaiset ja jos niiden pinta irtoaa kosketettaessa, ovat ne mädäntyneet. Tällainen kasvi kannattaa jättää ostamatta, ellei se ole jokin super harvinainen yksilö, jonka vuoksi olet valmis ottamaan riskin ja näkemään vaivaa elvyttämisen eteen. Kaktus- ja mehikasviostoksilla tarkista erityisesti mullan kosteus. Läpimärkä multa aavikkokasvilla voi olla merkki siitä, että se on ylikasteltu jo ennen ostotapahtumaa.

5. Pakkaa oikein

Viimeisenä vaiheena on kuljettaa kasvi elossa kaupasta kotiin. Monissa kasveihin erikoistuneissa liikkeissä myyjä hoitaa pakkaamisen puolestasi. Suuremmissa myymälöissä ja ketjuliikkeissä kasvin pakkaaminen jää kuitenkin usein ostajan vastuulle. Kesäkeleillä paketoinnin ainoa funktio on suojata kasvia katkeamasta tai muuten vahingoittumasta (tai jos kyseessä on piikikkäämpi kaveri, funktio on suojata myös sinua). Tähän yleensä riittää yksikin kerros pakkauspaperia, tai helpolla kantomatkalla pelkkä ruukun paketointi estämään mullan varisemista.

Kylmemmillä keleillä pakkaamisen kanssa saa olla tarkempi. Lämpötilan ollessa alle 10 asteen kannattaa jokainen sisäkasvi, lajista riippumatta, pakata parilla paperikerroksella estämään nopeista lämpötilavaihteluista aiheutuvaa stressiä (kyllä kasvitkin stressaantuvat). Joskus olen kuullut neuvon ”yksi sanomalehden aukeama yhtä pakkasastetta kohden”. Oikein kovilla pakkasilla en itse ole uskaltanut kasveja ostaa, mutta noin 15 pakkasasteeseen asti olen selvinnyt monella erillisellä kerroksella paperia sekä lopuksi sujauttamalla paketin vielä tiiviisti solmittuun muovipussiin. Tälläkään reseptillä en silti jäisi kovin pitkäksi aikaa pakkaseen hengailemaan. Kotiin päästyä kannattaa malttaa vielä noin tunnin verran ennen paketin avaamista, jotta lämpötila sen sisällä ehtii tasaantua.

Shoppailitpa sitten pienessä huonekasveihin erikoistuneessa kivijalkaliikkeessä tai suuren hypermarketin kasvihyllyllä, toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle hyötyä seuraavaa viherkasviostosta pohtiessasi.