Kohta töihin!

Hei!

Tää päivä on mennyt vauhdilla. Viimeyönä nukuttiin pitkästä aikaa kunnolla vaan yhdellä herätyksellä, luksusta. Toivotaan, että näin mentäis nyt ainakin pari yötä, sillä mulla alkaa kohta työt!

Äitiyslomalle jäätyäni olin juuri valmistunut jalkaterapeutiksi (AMK), toimin hierojayrittäjänä, josta jäin sitten 2019 vuoden alussa sairaslomalle huimauksen takia. Voin silloin muuten ihan hyvin, mutta fyysinen työ ei sopinut mulle mahan kasvattelun kanssa. Siinä samassa lakkautin toiminimen.

Mun on ollut aina tosi vaikea ajatella että mikä musta tulee isona. Enkä taida tietää vieläkään, kun kaikki kiinnostaa liikaa, mutta jostain on vaan aloitettava. Lukiossa mulla oli suunta ihan hukassa ja lukematta sieltä sitten lähdin ajattelematta juurikaan huonon lukiotodistuksen seurausta. Pääsin hiusalalle, lopetin sen kesken, opiskelin hierojaksi, valmistuin ja hain sitten ammattikorkeaan jalkaterapeutiksi. Fysioterapia kiinnosti enemmän, mutta en uskonut itseeni tarpeeksi. Jälkeenpäin ajatellen, onhan se nyt surullista, kuinka epävarma on ollut, ettei edes kouluun uskaltanut hakea pettymyksen pelossa.

Opiskelun aikana eksyin järjestöhommiin ja se sitten taas vieraannutti mut omasta alasta, joten tässä sitä ollaan, ihan hoo moilasena siitä, että mitä teen isona.

Vauvavuoden aikana moni saa varmaankin kuulla sen, että sullahan on aikaa miettiä mitä haluat tehdä… Kyllä olihan sitä aikaa, mutta en päässyt mihinkään lopputulokseen. Hah!

Tiistaina on viimeinen päivä vanhempainvapaalla. Sitten keskiviikkona se alkaa! Nimittäin UUSI työ jalkinekaupassa. Jännittävää! Aluksi mennään 10 tuntia viikossa, aikatauluja sovitellen, niin saa lapsi olla vielä hetken kotona.