Matkan aloitus: Tavoitteena toimiva vatsa
Lähdin kirjoittelemaan matkastani kohti terveempää vatsaa. Viime vuodet ovat kuluneet enemmän ja vähemmän sosiaalisia tilanteita vältellen. Huonona päivänä vessan on löydyttävä läheltä ja vatsa on kuin valtava kaasupallo, josta ilma purkautuu lähes hallitsemattomasti. Tätä on lääkäreiden avustuksella yritetty selvittää, mutta koska lukuisista tutkimuksista huolimatta ei mitään syytä löydy, kirjattiin eilen diagnosiksi ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS). Onhan sitä jo tässä matkan varrella ehditty epäillä useaankin otteeseen, mutta nyt asia on vain pakko hyväksyä.
Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on yleinen vaiva. Kyseessä on ns. toiminnallinen suolistovaiva, eli nähtävää vikaa ei löydy, mutta suolen toiminta on tuntemattomasta syystä häiriintynyt. Ravinnon on todettu vaikuttavan merkittävästi, mutta myös psyykkisillä tekijöillä on vaikutusta oireisiin. IBS ilmenee vatsan turvotteluna ja kipuiluna. Vatsan toiminnassa on yleensä myös muutoksia: toisilla löysä vatsa ja ummetus vaihtelevat, toisilla on pääasiassa jompaa kumpaa. Häiritsevin oire on kuitenkin yleensö iltaa kohti paheneva turvotus ja ilmavaivat. Tyypillistä on, että oireet vaihtelevat ja voivat välillä olla poissa kokonaan. Hoidon kulmakivenä on juuri omalle vatsalle sopivan ruokavalion etsiminen. (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00068)
Australiassa, Monashin ylipoistossa (https://www.monashfodmap.com), on eniten maailmassa tehty tutkimusta ärtyvän suolen hoitoon soveltuvan FODMAP-ruokavalion parissa. FODMAP-ruokavalio tarkoittaa sellaista ruokavaliota, josta on karsittu tiettyjen huonosti imeytyvien hiilihydraattien määrää. Lyhenne tulee englannin kielestä: Fermentable Oligosaccharides, Disaccharides, Monosaccharides And Polyols. Kirjoittelen myöhemmin näistä lisää, kun saan itse perehdyttyä aiheeseen enemmän. Lyhyesti voidaan kuitenkin todeta, että tällaisia hiilihydraatteja löytyy mm. kotimaisista viljoista, hedelmistä (omena, päärynä, nektariini), vihanneksista (sipuli, parsa, artisokka), sienistä, palkokasveista, makeisista ja maidosta. Kaikista edellä mainituista ryhmistä löytyy kuitenkin myös sellaisia ruoka-aineita, jotka sopivat.
Sain viimein myös lähetteen ravitsemusterapeutille. Nyt pidän ruokapäiväkirjaa joulukuun puoleen väliin asti ja yritän sen ajan syödä mahdollisimman normaalisti. Viimeisen kahden vuoden aikana olen muutamaan otteeseen kokeillut noudattaa FODMAP-ruokavaliota, mutta se on tuntunut yksin turhaan työläältä. Vaikka kaikki yleisimmät FODMAP-hiilihydraatit karsisi pois, voi silti ruokavaliosta löytyä vielä sellaista, ettei vatsa rauhoitu. Maidottomasta ruokavaliosta löysin jonkin verran apua, ja sitä olenkin nyt noudattanut jo melkein vuoden verran. Nyt toivonkin, että saan ravitsemusterapeutilta ohjeita ja avaimia oikeiden ruoka-aineiden löytämiseen. Samalla uskon, että tämän blogin kirjoittelu auttaa itseäni prosessoimaan aiheesta löytyvää tietoa ja keskittymään oman voinnin havainnointiin. Jos samalla joku toinen saa kirjoituksistani apua, vinkkejä tai vertaistukea, niin se on ainoastaan plussaa.
Ihanaa joulun odotusta!