Can I Get an Amen?

Tuntuu siltä kuin pulppuaisin eri asioita, joista voisin tehdä postauksia tähän blogiin. Se on tietenkin ihan mahtavaa, että juttua riittää. Toisaalta tiedän sen olevan sellaista pientä pakoilua sen suhteen että kouluni alkaa ihan pian. Enemmän kuin ihan pian koska kello on puoli kaksi sunnuntaina. Koulu alkaa maanantaina. Hurjaa.

Asioita mistä tekisi mieli kirjoittaa.. niin. Haluaisin puhua niin ihmisen suhteesta omaan vartaloon ja miten yhteiskunta siihen vaikuttaa. Se tuntuu sinällään oudolta asialta kirjoittaa, varsinkin kun blogimaailmassa se on ollut varsin yleinen aihe. Toisaalta uskon, että voisin tuoda siihen oman särmäni. Ehkä. Ainakin uskon niin. Seuraava mielessä pyörivä aihe on suomalaisten suhde feminismiin ja ennen kaikkea kansanedustajien kammoa sitä sanaa kohtaan. Se kun tuntuu olevan kunnon kielletty sana, ainakin siis suomalaisille poliitikoille. Toisaalta se on sellainen aihe, johon pitää vähän tehdä taustatutkimusta. Heh. Jollain tasolla haluaisin myös ehkä koskea uskontoon ja uskomiseen yleensä.

Muitakin aiheita virisee päässä ihan hirveästi, osa on noussut pintaan pian alkavan koulun takia. Adrenaliini ja jännitys saavat aivomassan kuplivan enemmän. Toisaalta myös mielenkiintoiset tapahtumat elämässä kutittelevat tuota harmaata massaa jossain määrin. Puhumattakaan siitä kun sitten koulu alkaa ja muutan virallisesti sinne omaan kotiin. Tai siis soluun. 

Eteenpäin silti poristaan ja pöristään. Pää ylhäällä ja ylpeänä. Hetki kerrallaan. Hyvin se menee. 

P.S. Postauksen otsikko on saanut inspiraation RuPaul:n samannimisestä kappaleesta. Kuuntele biisi täältä! Löytyy myös Spotifysta, klik klik!