Kerran Helsingin yössä…
Ei pitäisi tehdä lupauksia, joita ei voi pitää. Se on yksi niistä asioista, jotka minun pitäisi vielä oppia, mutta vielä on näköjään tekemistä.
Kesä tuli, kesä meni. Sain opiskeltua ja suoritettua kaikki kesäopintoni, jes! Kaikki kesäkurssit siis menivät läpi. Olen muutenkin palannut koulunpenkille jo toissa viikolla, pistinhän itseni tuutoriksi. Heheh. Tällä viikolla on alkanut omatkin koulujutut.
Viimeiset hetket etelässä porukoiden nurkissa olivat mieleiset. Tosin, huvittavakin tapahtuma sattui kun olin kesän ainoan kerran viihteellä Helsingissä. Koen siis tapahtuneen huvittavaksi, koska minulle ei ole koskaan tullut eteen tällaista tilannetta. Olen ainoastaan katsonut vierestä kun se tapahtuu toiselle, tai lukenut siitä kirjasta tai katsonut tilanteen jostain tv-sarjasta tai vastaavasta. Mikä olikaan tämä huvittava tapahtuma? Minua yritettiin iskeä baarissa! Mikä oli toisaalta hyvin imartelevaa, koska niin ei ole koskaan käynyt. Toivon myös tälle tytölle kaikkea hyvää elämässä.
Iskemisestä huolimatta, oli tilanne siinä mielessä huvittava, että tosiaan sanoin kyseiselle nuorelle naiselle omasta seksuaalisesta suuntautumisestani oli hänen reaktionsa mitä mainioin. Pienestä sievästä huolimatta muistan varmasti ikuisesti sen, kuinka yllättynyt hän oli ja sitten tuli ne sanat ”Ai aseksuaaleja on Suomessakin! Ihanaa! Aivan mahtavaa!” Hän myös lopetti iskemisen siihen paikkaan ja halusi vaan varmistaa, että minulla on kaikki ok.
Eli tällainen pieni hassu hetki elämässä mahtui mukaan ennen kuin matkustin takaisin pohjoiseen odottamaan opintojen jatkumista. Täytyy kyllä sanoa, että tuo tilanne nostaa edelleen hymyn huulille, koska juuri noin (ainakin minun mielestäni) toisen seksuaaliseen suuntautumiseen pitää suhtautua.
Pitää kyllä valaista, ettei täysin ilman provokaatiota se oman seksuaalisuuden julkistaminen ilmoille tullut. Lähinnä, kun toinen mukavassa humalassa alkoi kyselemään etten vain ole hetero niin piti vähän korjata. Mikä ei sinänsä ole iso asia.
Täytyy myös myöntää, että hetken aikaa tunsin huonoa omatuntoa siitä, että toinen oli piirittänyt minua jo jonkin aikaan kunnes kävi ilmi, että en ole varsinaisesti saatavilla. Tietenkin, kaikki tekevät omat valintansa, mutta en kuitenkaan halunnut olla haitaksi.
Juuri tuon tapahtuman jälkeen olen kunnolla alkanut miettimään sitä sormuksen ostamista. Siis mustan sormuksen, joka kertoo seksuaalivähemmistöihin tutustuneelle, että olen aseksuaali ilman että meidän pitää käydä virallinen keskustelu.