Beautiful Cinnamon Roll Too Good For This World, Too Pure
Halusin kirjoittaa tämän blogipostauksen jo eilen. Päätin kuitenkin, että on parempi nukkua välissä, koska ehkä se asia oli vaan liian lähellä. Tai sitten koulunalkajaissairauden uuvuttamat aivoni tekisivät asialle hallaa, mutta en usko sen olevan niin.
Välillä tuntuu, että olen oikeasti todella vajaavainen. Tai että mun ymmärryksessä on sellainen maailman suurin aukko. Musta-aukko joka syö kaiken, mutta mulla ei ole valmiuksia prosessoida sitä tietoa mitä se musta-aukko ahmii sisäänsä. Ne sulahtaa läpi, pyyhkiytyy mun yli, ali ja ohi koskematta mua kunnolla. Jossain tilanteissa ne asiat, jotka tuo aukko on imenyt itseensä palaavat kuitenkin takaisin. Silloin vasta ymmärrän, että mistä on silloin joskus ollut kyse.
Luin aiemmin tällä viikolla, että kosketus on tosi tärkeää ihmisille. Vaikka luin aiheesta Iltalehden sivuilta, niin se ei vähennä aiheen tärkeyttä ja paikkaansapitävyyttä. Jutun voi lukea täältä. Sinänsä kosketus on mulle tosi ongelmallinen asia, niin kuin ihan oikeasti.
Joku voisi sanoa, että välttelen toisen ihmisen koskettamista, koska mun omassa elämässä on aikoinaan tapahtunut tosi suuri trauma ja sen takia en osaa edes käsitellä tavallista ja hyvää kosketusta. Että mun oman paskan tuurin takia, kaikki kosketus on mulle yhtä arvokasta kuin lehmän lanta. En voi tätä yhteyttä täysin kieltää, mutta kyllä mäkin kaipaan kosketusta. Tosin oon myös tosi tarkka sen kanssa, koska en halua antaa väärää kuvaa ja vääriä viboja. Tämmöset värähtelyt on mulle tosi tärkeitä, varsinkin kun mitä vanhemmaksi tulen.
Palataan kuitenkin aiemmin mainitsemaani vajaavaisuuteen. Ystäväni oli menossa eilen kunnon juhliin, bileisiin isolla B:llä. Hän koki ennen tilaisuutta hirveästi ahdistusta ja kyseenalaisti paljon kaikkea. Kyseessä oli kuulemma yhdet tunnetuimmat seksuaalivähemmistö pirskeet siellä alueella Saksassa missä ystäväni asuu. Aiheutin ystävälleni hirveästi huvittumista, kun kysyin että eikö tuollaisista bileistä voisi vaan etsiä ystäviä. Vastaukseni sain, että ne olivat bileet josta ei todellakaan etsitä mitään ystäviä. Puhuimme myös flirttailusta. Ystäväni halusi, että joku flirttailisi hänen kanssaan.
En edelleenkään osa sanoa eroa tavallisen small talkin ja flirttailun välillä. En edelleenkään ymmärrä romantiikkaa ja siihen liittyviä tunteita. Tämän tiedostaminen ja kertominen ystävälleni meni jotenkin näin. Hän sanoi minulle, että olen internetin yhtä memeä lainaten ”Beautiful Cinnamon Roll, Too Good For This World, Too Pure”. Tietenkin kielsin heti, että olisin tätä koska tiesin mitä tuolla memellä haetaan yleisesti.
Tuo keskustelu on kuitenkin jäänyt muhimaan päähäni. Koko viime viikko on jäänyt muhimaan päähäni. Viimeiset pari kuukautta ovat muhineet päässäni jo tovin. En ole päässyt mihinkään johtopäätökseen, paitsi että yhteiskuntamme on hyvin hyvin kiero ja vieras asia.
Uusien tuttavuuksien ja ystävien saaminen on mukavaa. Ihmisten tarinoiden tietäminen on mukavaa. Tykkään tietää ihmisten salaisuuksia. Ehkä siksi hiukseni ovat niin isot? Tosin tämä halu tietää asioita tuo esille yhden toisen tilanteen elämästäni, joka tapahtui tällä viikolla. Vaihteeksi baarissa, mutta toisella puolella Suomea.
Sinä yönä tässä suomalaisessa baarissa minulle luultavasti flirttailtiin, taas. En ollut kovin humalassa, mutta tarpeeksi hyvässä kunnossa. Muistan vain erinäisiä sanoja. Ihmeellisiä kehuja. Niin ja toisen ihmisen ihon, joka löyhkäsi tupakalle. Aamullakin vielä oksetti se haju. Mitään ei tietenkään tapahtunut, mutta silti vasta seuraavana päivänä se asia kunnolla iski. Että joku yritti taas iskeä. Ei saakeli. Tai ainakin näin sen tilanteen luin. En mennyt henkilön matkaan kumminkaan, vaan ihan omassa kodissa nukuin.
Silti minua on alkanut ahistamaan. Olen vihdoin oppinut puhumaan muille ihmisille, tai siltä se ainakin tuntuu. Tosin jos meno menee näin, että kommunikointini muiden ihmisten kanssa lasketaan kiinnostuksen osoitukseksi sillä tavalla niin.. en ehkä halua oikeasti osata puhua muille ihmisille.
Jos en muuta siitä illasta ota itselleni niin ainakin yhden niistä kehuista. Se hiveli mun egoa.