Avioliittolupaus
Kuva: Pixabay.com
Olen monesti puhunut täällä blogissa siitä, kuinka en etsi seurustelusuhdetta tai halua avioon. Jokin aika sitten tein kuitenkin avioliittolupauksen ystäväni kanssa. Jos ystävär ei ole kymmenen vuoden kuluessa löytänyt omaa vakavaa suhdetta, olen luvannut naida hänet.
Voisi helposti heittää läskiksi sen, että olen lupaunut menemään naimisiin ystäväni kanssa jos hän ei onnistu muissa seurustelusuhteissa. Voisi sanoa, että vain leikittelen ystäväni tunteilla ja tulevaisuudella. Voisi kysyä, että mites ne minun omat suhdekuviot?
Kuten tämän postauksen ensimmäisessä päivityksessä kerroin, en etsi seurustelusuhtetta tai halua avioon. En silti koe tätä oikeaa ja vakasti tehtyä lupausta mitenkään huonona asiana. Aion nimittäin pitää lupaukseni ja naida hänet, jos yhdessä sovitut ehdot eivät täyty.
Täytyy varmaan tässä vaiheessa muistaa kertoa se, että tämä on kolmas kerta elämässäni kun olen tehnyt tällaisen sopimuksen ystäväni kanssa. Kahdessa muussa tapauksessa molemmat ovat löytäneet sen oikean henkilön jonka kanssa jakaa elämänsä, yksi on jopa onnellisesti aviossa. 😉
Voin myös avoimesti myöntää, että ystäväni luuli että vinoilen hänen kanssaan kun itse ehdotin tätä sopimusta. Kertomalla taustani, kuinka onnistuneesti ystäväni löytävät ”sen oikean”, teimme yhteisen päätöksen. Joten nyt sitten vain eletään elämää, katsotaan ja ehkä joskus menenkin naimisiin.
Tosin, avioliitto hyvän ystävän kanssa ei tunnu huonolta ajatukselta. Koska oman maailmankatsomuksen mukaan aviopuoliso pitäisi olla hyvä ystäväsi jo ennen avioliittoa.
P.S. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että olen tavallaan kihloissa?
