Mutta sorrybabes, mun ohi ei käännytä ilman vilkkuu

Huh ompa taas tullu tehtyä töitä.. Viimeisillä voimillani raahaudun tietokoneen ääreen kirjottamaan ennen kun nukahdan! 

Viime viikolla olin perhettä tukemassa (=isän firmassa kiiretuuraajana) asuntomessuilla Kokkolassa. Oli kyllä ihan mielettömiä taloja siellä. Eniten ehkä tykkäsin Ilves-talon ja Kreivi-talon kohteista; molemmat moderneja mutta käytännöllisiä.  Jos tarvisin asunnon Kokkolasta ja mulla olis paaaljon ylimääräistä rahaa niin olisin ostanu sen Kreivi-talon Merilinnan, oli nimittäin myytävänä. Oli kivaa vaihteeksi tehdä ns. normaalia työtä, 8h päivässä, ja riitti hyvin vielä energiaa tehdä jotain työpäivän jälkeen. 😀 Oli kivakattoo asuntomessuohjaajia kun niitä oli joku sata ylimäärästä siellä. Noh, ainakin liikenne sujui ongelmitta 😀

Noh, tällä viikolla alko Espoossa asfalttiprinsessailu, Tietäjäntiellä. Huomenna sinne myöskin. Oli mielenkiintonen tilanne kun yks massakuski sekoili (tai sen auto sekoili) ja reilun metrin korkea kasa kuumaa massaa valuu keskelle ainoaa käytössä olevaa kaistaa..Eipä siinä sen kummempaa kun suljettiin vaan koko tie about vartiksi. Onneksi oli harvinaisen kiva bussikuski ja naureskeli vaan kun selitin sille tilanteen eikä huutanut tai yrittänyt ajaa päälle. 🙂 Muutenkin koko päivä oli aika tuskailua kun meitä ohjaajia oli vaan kolme ja yksistään risteyksiä oli 6. Ja lisämaustetta toi espoolaiset autoilijat. En vaan voi ymmärtää miksi sen vilkun käyttö on niin vaikeaa, ennemmin huudetaan ikkunasta ja osotellaan sormella että tonne mä haluuun. Mutta sorrybabes, mun ohi ei oo kääntymistä ilman vilkkuu.

Niin ja yleinen ohje tietyömailla ajamista varten: jos näet liikenteenohjaajan, katso minne kaistalle hän ohjaa sinut. Pysy siinä niin kauan että näet nuolen/ohjaajan/tuttirivistön ohjaamassa jonnekin muualle. Ja järjen käyttö on sallittua. 

Väsynyt rimpremssa kömpii nyt peiton alle. Öitä!