Vuosi täynnä Auringonpolttamia aiheita!
Tasan vuosi sitten postasin Lilyyn ensimmäisen kirjoitukseni! Vuoden aikana on tapahtunut paljon, kerrataanpa tapahtuneita hieman.
Tammikuussa 2011 olin juuri muuttanut Aasian Indonesiaan rakastettuni luokse. Jättänyt kaiken taakseni. Rohkeutta vaatinut ratkaisuni tuntuu edelleen hyvältä, vaikka paratiisin lumo onkin hieman haihtunut arjen astuttua kuvioon.
Vuosi alkoi kuitenkin ensin mahtavalla matkalla Etelä-Afrikkaan, jossa pääsin tapaamaan kihlattuni perhettä ensimmäistä kertaa. Miten kohtaaminen anopin kanssa sujui? Suu nousee vieläkin virneeseen muistellessani häitä, jotka eivät menneet aivan putkeen. Upea reissu Kapkaupunkiin ylitti kuitenkin kaikki odotukset ja opin monia uusia asioita matkalla. Muun muassa sen, että siellä tykätään mässäillä oikein kunnolla ja kuinka turvallisuus on joissain paikoissa vain silmänlumetta. Oli myös mahtava päästä tutustumaan kihlattuni perheeseen ja toisenlaiseen kulttuuriin.
Kapkaupungia ympäröivä Table Mountains -vuoristo ja vuorten rinteillä kasvavat viiniköynnökset ovat uskomaton näky.
Keväällä yritin ymmärtää uutta kotimaatana Indonesiaa sekä sen ihmisiä. Sana tulostani saarelle kiiri juoruämmien mukana kaikkialle ja Indonesian ihmeellisyyksille päästiin nauramaan monta kertaa. Mltä elämä paratiisissa tuntui ja mitä oikein tein päivät pitkät? Onko Indonesiassa muka niin halpaa kuin annetaan ymmärtää, miten jotkut asiat ovat järkyttävän kalliita?
Kevään aikana sukelsin paljon, kouluttauduin myös sukelluskouluttajaksi ja aloin tehdä töitä urheiluammatissa kaikkien ihmetykseksi. Millaista väkeä sukeltajat oikein ovat? Oletko sinä sukeltaja? Tsekkaa vielä juttuni seitsemästä eri sukeltajatyypistä ja tunnusta oma käytöksesi!
Vielä vuosi sitten olin parisuhteessa, jossa vain toinen osapuoli ansaitsi rahaa yhteiseen talouteen. Tähän liittyviä haasteita ja vaatimuksia pohdiskelin tekstissäni ”Miltä tuntuu elää puolison kustannuksella?” viime maaliskuussa.
Moni reppureissauksesta innostunut kaveri ja lukija on kysellyt mitä rinkkaan kannattaa pakata ennen lähtöä. Siksi kokosin omat pakkausvinkkini Reppureissaajan luottotarvikkeet, Reppureissaajan luottokosmetiikka ja hiushoito sekä Reppureissaajan luottolinimentit -juttuihin.
Näkymä työpaikkani ikkunasta.
Kesällä (vaikka täällä on kyllä aina kesä) pohdin, kuinka puoli vuotta Indonesiassa oli muuttanut minua. En olisi esimerkiksi ikinä kuvitellut luopuvani vessapaperista tai kuumasta suihkusta, niin kuitenkin kävi. Välillä tuntuikin, että olin muuttanut asuntovaunualueelle pysyvästi! Kesällä aihepiireissä myös liikkuivat ihmettelyt siitä, kuinka toinen voi olla niin kovin pieni ja toinen niin kovin suuri.
Syksyllä alkoi häähetki lähestyä ja sen mukana häiden suunnittelu sekä siihen liittyvä stressi. Polttarireissu Thaimaahan oli mahtava kokemus. Ja itse häät sujuivat yli odotusten vaikka ennen häitä sattuikin kolme katastrofia, jotka meinasivat pilata koko hääpäivän! Katastroeista selvittiin ja nyt olen onnellinen viidakkovaimo. <3
Ja niin vuosi kääntyikin jo loppua kohden. Tosin hieman meinasin jo miettiä, että olinko nainut uusavuttoman, kun selvisi, ettei mieheni ole koskaan joutunut kuorimaan keitettyä perunaa!
Kriisistä kuitenkin selvittiin ja elo kääntyi joulun odotukseen. Joulu tropiikissa ei ole kuitenkaan sama asia kuin kotona Suomessa ja nyt täältä mökistäni odottelen, mitä vuosi 2012 tuo tullessaan. Ainakin häämatkan pari viikon päästä!