Asioita, joista en olisi uskonut luopuvani
Olen asunut nyt enemmän ja vähemmän pysyvästi Indonesiassa joulukuusta lähtien ja olen joutunut luopumaan osaksi ympäristön sanelemana, osaksi omasta tahdostani, monesta asiasta, jotka olivat aikaisemmin itsestään selvyyksiä.
1. Vessapaperin käyttö. Käytän wc-paperia edelleen töissä ja vieraissa paikoissa, mutta kotona olen paperin käytöstä luopunut kokonaan. Ajattele, jos kaatuisit rähmällesi koiranpaskaan, pyyhkisitkö naamasi puhtaaksi paperilla vai pesisitkö nassun? Ja maassa maan tavalla. Jos 250 miljoonaa indonesialaista alkaisivat länsimaiseen tyyliin pyyhkiä persuuksensa paperilla, olisivat ne vähät jäljellä olevat sademetsät tuhottuja hyvin pian. Kiinalaisista puhumattakaan.
2. Maitotuotteista luopuminen. Pakon edessä olen joutunut luopumaan juustoista ja muista maitotuotteista, sillä niitä ei ole joko saatavilla tai ne ovat idioottimaisen kalliita.
3. Kenkien käyttö. Joulukuun jälkeen en ole jalkaani varvastossuja kummempia popoja laittanut. Ei kun hetkinen, juoksulenkille laitan edelleen lenkkarit jalkaan, joten tämä kohta ei ole aivan totta.
4. Ovi, jonka saa lukkoon, on asia, jota en ole omistanut pitkään aikaan. Kuka vain voi kävellä mökkiini ja kuka vain voi ottaa tuvasta mitä huvittaa. Mutta kukaan ei ota, koira- ja kissapartio pitävät huolen, etteivät tuntemattomat hiippaile kotiini. Ei sillä, että lukko mitään auttaisi, jos voro olisi tosissaan asialla, sillä kaikissa ikkunoissa ei ole laseja ja seinästä pääsee potkaisemalla sisään. Niin kuin yksi koira teki jouduttuaan arestiin toimistoon: tuli seinän läpi. Oi, ne termiitit.
5. Farkut. Koska on aivan liian kuuma.
6. Televisio. Koska antennia ei ole, eikä kukaan järkevä paikallista televisiota tosissaan voisi edes katsoa.
7. Elokuvissa käyminen. Entinen lempiharrastukseni on jäänyt unholaan. Saarella ei teatteria ole, ja viimeksi kun yritin mennä mantereella elokuvateatteriin, pyöri siellä kaksi filmiä: Sinkkuelämää 2 sekä paikallinen tuotos Raped By Satan.
8. Pölynimurista ja muista kodinkoneista luopuminen. Lueskelin tuossa viikko sitten, kuinka kaksi hyvää ystävääni ovat ostaneet robotti-imurit koteihinsa. Sellaiselle olisi meilläkin käyttöä mutta sen sijaan lakaisen lattiani perinteistä harjaa ja rikkalapiota käyttäen. Kahvinkeitintä ei kukaan tunne vaan sen sijaan joka torpasta löytyy riisinkeitin. Kahvi jauhetaan niin hienoksi että keitintä ei tarvitse. Pyykkikonetta kaipaan eniten, mutta koska hanavesi on hivenen suolaista, kävisi UPOlle onnettomasti sen ruostuessa läpikotaisin. Eikä generaattorin tuottama sähkö edes riittäisi pyörittämään pesukonetta. Ja kyllä välillä käy mielessä, että jääkaappi olisi kiva.
Mistä käyttöesineestä sinä et pystyisi luopumaan? Vedenkeittimestä?
Moni suomalainen pyrkii pääsemään eroon kaappeihin kertyneistä romuista, tsekkaa:
http://himohamstraaja.blogspot.com/
http://www.facebook.com/pages/Tavara-P%C3%A4iv%C3%A4ss%C3%A4-2011/153201951396646