Liian kallista, anna alennusta

Nyt seuraa pieni avautuminen. Äsken tuossa palvelin ranskalaista miestä, jonka naama oli kuumuudesta tai muusta syystä punoittava ja jotenkin huonolla asenteella liikenteessä, vaikka lomalla olikin ja upealla trooppisella saarella kaukana kaukesta humputuksesta. Ihmisestä näkee heti, jos joku on pielessä eikä moni turre sitä yritä edes peitellä, koska minä olen asiakaspalvelija ja minulle saa puhua millä tahansa äänensävyllä. Mies ei ollut meidän asiakkaamme vaan pöllähti mangrovesta sukelluksista kyselemään. En siis tuntenut häntä eikä hän minua, mutta jo kymmenen sekunnin jälkeen tiesin, että tästä asiakastapaamisesta tulisi vaikea.

Tulin siis alakertaan kahvikuppi kädessä ja mies katsoi minua paheksuvasti, ilmeisesti en olisi saanut työajallani käydä hakemassa kahvia vaan minun olisi pitänyt päivystää tässä alakerrassa joka ikinen hetki jos hän tai joku sattuisi tulemaan paikalle. Hän oli odottanut ehkä kymmenisen minuuttia joka ei lomalaiselle pitäisi olla mahdoton nakki, varsinkin kun alakerrassa on lehtiä, kirjoja ja kylmää juomavettä tarjolla kaikille.

Kysäisin voisinko auttaa häntä jotenkin, ja mies kertoi haluavansa sukeltaa neljänä kolmena päivänä nelihenkisen perheensä kanssa. Kerroin, että tilaa heille olisi veneessämme juuri ja juuri, onhan nyt vuoden kiireisin aika ja ensisijaiset sukelluspaikat veneessämme ovat tietenkin omille vieraillemme. Annoin hinnaston ja selvitin, miten hinta koostuu. Jos sukeltajilla on omat sukellusvarusteet mukana, hinta on edullisempi (tai siis heidän ei tarvitse vuokrata varusteita meiltä mikä on kai ihan järkevää ja reilua). Perheellä ei ollut varusteita mukana ja mies alkoi tingata varusteiden hinnasta. Sanoin, ettemme anna kellekään erikoishintoja (paitsi tietenkin vakituisille asiakkaillemme annamme alennusta, jos tulevat uudestaan), sillä haluamme kohdella kaikkia asikkaitamme samanarvoisesti. Joskus olemme antaneet jostain syystä jollekin asiakkaalle alennusta, jonka jälkeen kyseinen henkilö on kertonut sen muille asiakkaille, jotka tulevat loukkaantuneina kysymään, mikseivät he saa alennusta myös. Tästä oppineena olemme tulleet siihen tulokseen, että on kaikille reilua, että hinnat ovat tismalleen samat kaikille.

No tämä mies alkoi minulle räyhätä, kuinka Indonesiassa ovat hinnat nousseet järkyttävästi. Niin ovat, totesin, ja kerroin kuinka muun muassa polttoaineen hinta nousi yhdessä yössä 40 %. Mies kuitenkin alkoi inttää, että silti se on halpaa, hän oli katsonut bensa-asemalta. Yritin kertoa, kuinka yritykset eivät vain voi mennä bensikselle kanistereiden kanssa ostamaan löpöä, vaan yrityksille ovat aivan omat armeijan kontrolloimat hinnat. Tuplat. Mutta mies ei kiinnostunut siitä mitä minulla oli sanottavana, eikä minun olisi edes kannattanut yrittää, hänen kasvoiltaan paistoi jo etukäteen epäluulo ja halveksunta.

Vieras alkoi urputtaa, ettei hänellä opettajan ole varaa maksaa tällaisia summia sukeltamisesta. Hän käyttäytyi, kuin minä olisin varastamassa hänen pienet tulonsa ja pilaamassa hänen perheensä loman. Kerroin, että olemme PADI 5 star -sukellusresortti ja meillä on länsimaisia kouluttajia töissä ja menot on kovat ja meillä maksetaan työntekijöille hyvää palkkaa emmekä tingi turvallisuudesta, mitkä kaikki olivat faktaa muttei miestä se kiinnostanut. Eikä siinä mitään, ei tarvitsekaan kiinnostaa, mutta en minäkään mene kyselemään linnanmäelle lipunmyyjältä että miksi tämä on niin kallista ja alkaa urputtaa kuinka koko viikonloppu on nyt tämän virkailijan vuoksi reisillä ja lapsetkin itkee autossa! Tai yritä tinkiä huoltomieheltä alennusta tukkeutuneen viemärin avaamisesta saatika kaupassa että tämä jätski on liian kallis haluan alennusta koska ostan joka päivä neljä. Tulisiko mieleen mennä kauneussalonkiin ja vaahdota kuinka hieronta on liian kallis ja tuolla toisessa paikassa on neljä euroa halvempi? Hinnat on tarkkaan mietitty ja laskettu kulujen mukaan, ei niitä huvikseen heitetä että katotaan maksaako joku hullu tän verran ja sitten firma saa hirveesti voittoa.

Päinvastoin. Sukellusalalle ei kukaan lähde rahan perässä. Voittoa tulee jos on paljon vieraita ja kaikki menee hyvin, mutta jos on hiljaista, firma tekee tappiota koska työntekijöille maksetaan tietenkin palkka ja menoja on vaikkei vieraita. Jos veneen moottori hajoaa, toivotaaan, että on ollut hyvä vuosi että sen uuden maksettua jo ansaituilla voitoilla tai sitten otetaan lainaa ja toivotaan että vieraita riittää jatkossakin. On jotenkin alentavaa ja törkeää ajatella, että turismin alalla on ok arvostella hintoja ja inuta alennuksia pieniltä yrityksiltä, mutta ikinä samaan ei ryhdyttäisi isojen firmojen kohdalla. Että jotenkin on ihan okei, että pienyrittäjä ottaa kaiken omasta pussistaan, mutta isojen yritysten kanssa ei edes kannata yrittää.

Jos hinnat ovat sinun mielestäsi liian korkeat, tingitkö? Onko Aasian maissa turistin ok tinkiä ihan kaikesta?