Mies ja minä tartuttiin hieman krapulaisina 1.1.2016 tuhansien muiden kanssa vegaanihaasteeseen. Vaikken eläinkunnan tuotteita ole juurikaan viimeiseen kymmeneen vuoteen syönytkään, tiesin, että turkkilaisesta jogurtista ja juustosta luopuminen tulisi olemaan vaikeaa. Tai no ei välttämättä vaikeaa, mutta niitä jäisin kaipaamaan.

Ensimmäiset kaksi viikkoa Suomessa ja ruokakaupan antimien äärellä vegaanihaaste ei edes tuntunut haasteelta: vihikset, kaurajugurtit, kaikenmaailman vaahtoavat kaurakermat ja varsinkin Oatlyn “cremefresh”, Loosisterin pitsat, Hankosushin vegesushit, nepalilaisten curryt, Tuktukin thaimätöt, Vaasankadun vegekauppa jne. Helppoa kuin heinän teko.

Dominikaaninen tasavalta. Noh, jos ulkona halusi syödä niin perusvegaanisetti kaljaa ja ranskalaisia oli kovassa käytössä. Superankeeta. Onneksi lähistöltä löytyi yksi ravintola, josta saa pariakin eri vegaanista wrappiä ja salaattia sekä take awaynä hummuksia ja babaganoushia! Ja ihania smoothieita. Harmiksi paikka on auki vain päiväsaikaan, ja jos ollaan menty illalla ulos, on joskus löytynyt nachoja ilman juustoa ja joku perustomaattipasta. Jes. Ja itse asiassa täällä on yllättävän kallista syödä ulkona ja sukelluskouluttajan palkalla ei ulkona juuri edes syödä. Se on iiiiso ero Aasiaan verrattuna, jossa ulkona syöminen on edullisempaa kuin itse kokkaaminen.

Onneksi meillä on kiva koti, jossa on hyvähkö keittiö. Ollaan kokkailtu siis 95% ruuista ite koko vegaanihaasteen ajan, avokadot tosiaan ihania ja ihan ilmasia, vedetty maailman parasta papaijaa aamupalaks ja löyty kaupasta yks vegaaninen margariinikin leivän päälle. Maassa maan tavalla ja papuja on tullu popsittuja. Tosin nekin on täällä yllättävän kalliita tai sitten ostan nekin väärästä paikasta. Turisimi nostaa hintoja ruokakaupassa ja tuntuu uskomattomalta, että noin USD400 kuukausipalkalla elävät paikalliset joutuvat maksamaan ruuastaan niin paljon. Halvin makaronipussi on melkein euron! Ja laatu on surkeaa. Eikös Suomessa joku myllyn paras -pussi maksa jonkun 0,40e? Ranskanleipä on noin 0,60e, tölkki tomaattimurskaa euron. Aika sikakallista. Ennenkin olen vertaillu samojen tuotteiden hintoja Indonesiassa.

Suomessa tienaan noin viisi kertaa sen verran mitä sukellushommissa täällä tropiikissa. Ja jos siitä suoraan vertaa niin tölkki tomaattimurskaa maksais siis Suomessa vitosen. Pieni pussi kickherneitä maksais yli kympin. Aika kallista. Ja niinkuin edellisessä postauksessa vähän avasin nykyistä tilannettani, ei penninvenyttäminen ja säästöillä eläminen välttämättä kiinnosta jos muuten kuvio on pielessä. 

Seuraavana tosiaan suuntaamme sinne unelmien kohteeseen, jossa kumpikaan ei ole koskaan käynyt. Pian selviää mihin!