Minihaastis: Isabella Chydenius

Isabella Chydenius on 23-vuotias vastavalmistunut muotisuunnittelija Pariisin Instituto Marangonista. Aikaisemmin hän on ollut töissä muun muassa Stella McCartneyllä ja Issey Miyakella. Chydenius esitteli lopputyömallistonsa Helsingissä 31.08.2011 ja minä onnekkaana istuin yleisössä ihastelemassa kauniin klassista ja samalla hyvin kansainvälistä mallistoa.

Lue minihaastiksesta, Isabellan ajatuksia mallistostaan, opiskelustaan Pariisissa ja muotimaailmasta!

Millaisen ihmisen päällä näet kokoelmasi vaatteet? Millainen voisi olla tyypillinen Isabella Chydeniuksen asujenkäyttäjä?

Useimmiten suunnittelen kokoelmia ensin itseni päälle eli ulospäinsuuntautuneelle, kulttuurista, musiikista ja taiteesta kiinnostuneelle 18-35-vuotiaalle naiselle. Ikä ja sukupuoli eivät kuitenkaan aseta tarkkoja rajoja useimmille luomuksilleni, jolla leikkimisestä pidän. Vaatteitani käyttävä nainen tai mies ei ole konservatiivinen, mutta pitää kuitenkin ripauksesta klassisuutta tyylissään. Ehkäpä tärkeintä on, että tällä naisella tai miehellä on lapsenmielisyyttä, mutta askellus kuin elegantilla pariisilaisella, jota siis minulla itselläni ei todellakaan ole!

 

Miten päädyit Pariisin Instituto Marangoniin opiskelemaan muotia?

Olen aina viihtynyt hyvin ulkomailla ja tiennyt, että haluan opiskella ja työskennellä jonkin sellaisen parissa, joka on liitoksissa taiteeseen. Olen aina pitänyt vaatteiden tekemisestä,  joten suuntautuminen muotiin oli täydellinen ratkaisu. Valitsin Pariisin koska pidän pariisilaisesta otteesta muotiin. Pariisin muodissa on enemmän couturea ja taidetta kuin esimerkiksi kaupallisessa Milanossa. Lukion jälkeen välivuosinani matkustelin ympäriinsä Australiassa, Uudessa Seelannissa ja Kaakkois-Aasiassa. Isäni tuli moikkaamaan minua kesken reissuni ja hän kysyi tulevaisuudensuunnitelmistani; tuolloin suunnitelmani oli TAIK ja sieltä valmistuttuani halusin muuttaa ulkomaille työskentelemään. Itse asiassa hän kehotti minua aloittamaan opiskelut suoraan Pariisissa ja sitten kehittämään uraani eteenpäin sieltä käsin. Se on kyllä parasta mitä olen tehnyt, koska Pariisissa altistuu kulttuurille – siellä elää suorassa kosketuksessa taiteeseen ja muotimaailmaan. En edes usko, että on mahdollista päästä työskentelemään esimerkiksi Pariisin muotiviikoille, jos opiskelee Suomessa – ja juuri silloin otetaan ensimmäiset askeleet sisälle kansainväliseen muotimaailmaan.

 

Onko sinulla omia tyyli-idoleita?

Minulla ei ole suoranaisia tyyli-ikoneita. Ihmiset näyttävät nykyisin oikeastaan niin samalta, vaikka he kuinka yrittävät erottua massasta. Koen, että ihmiset seilaavat liikaa tyylien välillä, mutta itse uskon klassiseen tyyliin ja mielenkiintoisiin yksityiskohtiin. Vaikka tyyli olisi ns. muoti-punk, ei sitä tarvitsisi vetää täysin yli olemalla pelkän tyylin varjolla niin ruma kuin mahdollista, jos ei ole kuitenkaan aito punkkari. Japanilaiset ovat ehkäpä ainoita, jotka osaavat sekoittaa tyylejä tyylikkäästi. Täydellinen tyyli-idolini olisi sekoitus Coco Chaneliaja Yohji Yamamotoa.

Pidät blogia (www.parisjetaime.papper.fi/), luetko muita blogeja? Jos luet, niin millaisia blogeja luet ja onko niillä vaikutusta suunnittelutyöhösi?

Luen blogeja, joita pidän hauskoina ja inspiroivina. Uskon, että kaikki ympärilläni inspiroi työtäni. Jos vihaan tai rakastan jotain, se vaikuttaa siihen, mitä teen seuraavaksi. En pidä niin sanotuista tyyliblogeista, joissa kirjoittaja ottaa kuvan joka asusta, vaikka sillä ei olisi minkäänlaista uutuusarvoa. Mielestäni oikea muotiblogi on sellainen, jossa bloggaaja on oikeasti kiinnostunut ja utelias tulevien trendien suhteen tai hänellä on hyviä näkökantoja tai muistutuksia vanhasta. Rakastan ihmisiä, jotka kirjoittavat syvällisesti erilaisista teemoista. Luen mielelläni blogeja, joissa kerrotaan ajankohtaisista tapahtumista, artisteista ja näyttelyistä sekä kirjoittajien omista mielipiteistä niihin liittyen. Se on hyvä tapa löytää uusia tutkimuslähteitä. Lisäksi pidän valokuvaajien blogeista. Parhaissa blogeissa on itseironiaa ja sellainen kirjoittaja, joka osaa alistaa itsensä rehellisyydelle, todellisuudelle ja raa’allekin elämässä – ja nauraa itselleen.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on?

Suunnittelen työskenteleväni muutaman vuoden eri muotitaloissa. Ennen kuin rupean luomaan omaa haluan vielä asua Lontoossa, Tokiossa, New Yorkissa, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Sitten kun olen nähnyt enimmän ja tiedän, mihin haluan asettua, aion perustaa oman yritykseni. Haluaisin toki mielelläni myös tehdä maisterin tutkinnon, Master of Fashion Design tai Master of Fine Arts, mutta se ei ole tarpeen juuri nyt. Tärkeää on tarttua tilaisuuksiin, jotka tulevat eteen ja olla pelkäämättä niitä. Juuri nyt minun tulee valita Lontoon, Pariisin ja Tukholman välillä ja se ei ole helppoa. Kerron heti kun tiedän, minne suuntaan!

——————-

Kiitän Isabellaa vielä haastattelusta ja toivotan hänelle kaikkea hyvää, mihin hän sitten päättääkin suunnata seuraavaksi! Itse toivoisin samankaltaista nuorta suunnittelua huomattavissa määrin enemmänkin Suomeen; kansainvälistä ja klassista, moneen makuun sopivaa, mutta minimalistista. :)