28.2.2023

28.2.2023

Olen kulkenut pitkän matkan tähän pisteeseen. Olen tuntenut kuinka miekan terät lävistävät kehoni riekaleiksi sisältäpäin. Olen huutanut hiljaisuuteen tuskaani. Kukaan ei kuule. Olen romahtanut sata kertaa. Noussut ylös ja lentänyt vahvemmilla siivillä aamunkoihin. Olen vuodattanut kyyneliä sielun pohjasta asti. Olen kuullut naurua ja nähnyt pään pyörittelyä. Olen tullut kyseenalaistetuksi. Silti olen tässä ja olen elossa ja taistelen oikeuksista, jotka minulle kuuluvat. Oikeus olla minä. Oikeus olla isä. Oikeus olla vapaa, ilman kahleita. Luoda omat värit minun maailmaani. Velvollisuus seisoa minun puolella. Elää ja elää. Tuntea ja unelmoida. Itkeä ja nauraa. Hiljentyä itseni äärelle syvimpiin tunnepatoumiin. Rakastaa vapaana sielulintuna. Tuntea paloa elämää kohtaan. Toivoa rakkautta. Julistaa elämän rikkautta ja lahjaa. Ja vain olla. Tässä hetkessä. Ohikiitävän kepeässä. Tuulen kutituksessa. Kosketuksen kehdossa. Valon sylissä. Turvassa.
© Cariina

28.2.2023 Salossa 

_______