Kipu
Värisen tärisen kauttaaltani. Pyristelen vastaan sitä mustaa valon alleen nielevää kastetta. En tiedä mitä olen, kuka olen, mikä on tarkoitukseni. Haahuilen tässä kuplassani, jonka sävyt alati vaihtuvat. Kipua. Toistuvaa helvetillistä kipua. Ulkoisessa ja sisäisessä maailmassani. Miksi, kysyn? Miksi koen tämän kaiken täällä? Tullakseni vahvemmaksi vai jotain muuta? En tiedä sitä, vaikka pohdin ja tunnustelen.
Minun voimavarani eivät ole rajattomat. Minulla on rajani, piste. Ja kuitenkin ne asiat ovat tässä. Ne asiat, jotka sydäntäni kovasti koskettaa ja kouraisee. 🖤❤️🩹
Olen särkynyt monesti. Särjetty sielu. Hakenut suuntaa. Hypännyt pedon suuhun. Palanut tuhkaksi. Noussut lentoon. Saanut siipeeni. Latautunut. Hiljentynyt. Rakastanut. Pysähtynyt. Kuunnellut.
Tämä hetki on tässä. Ne sanat, jotka sanottiin minulle. En tiedä mitä teen. Kaikki tieto on silti minussa. Sydämessäni. Ytimessäni. Ja ne rakkaat, joita yli kaiken rakastan. Olen vastaus ja olen avain. Voin tehdä sen, yrittää. Luottaa. Hengittää. Mennä eteenpäin ja kääntyä sisäänpäin. Amen. 🙏🏻