Kun Kaija Koo uiskenteli alitajuntaani

Vaatteiden ostamislakkoni on sujunut tähän mennessä ihan hyvin. Siivosin juuri koko vaatekaappini, ja kartoitin samalla mitä vaatteita tarvitsen lisää. Yllättäen suurin tarve oli t-paidoille, sekä yläosille jotka eivät olisi villapaitoja. Päätin siis sallia itselleni yläosien ostamisen, mutta toki vain kirppiksiltä, ja sieltäkin hyvin harkitusti.

En ole käynyt kirppiksillä aikoihin, mutta eilen äitini raahasi minut puoliväkisin mukaansa. Oli surullista huomata, etten nauttinut etsimisestä ja kiertämisestä enää samalla tavalla. Löysin paljon kaikkea ihan hienoa, mutta jätin ne ostamatta joko materiaalin, hinnan tai ihan vaan pelkän yhdentekevyyden takia.

Jotain kuitenkin löytyi, nimittäin farkkuinen ysäribleiseri, hinta 2,50 euroa. En tiennyt sellaista kaipaavanikaan, ennen kuin näin vaatteen edessäni. Epäilen että ostopäätökseeni vaikutti se, että ennen kirppikselle lähtöä katselin Areenasta kammottavaa Suomen suosikit-ohjelmaa suoraan 1990-luvun alkuvuosilta. Ohjelma oli harvinaisen vaivaannuttavaa katsottavaa, mutta ilmeisesti Kaija Koon hieno ysärityyli uiskenteli alitajuntaani, sillä farkkubleiseri oli pakko saada.

 

 

 

Äidin kanssa on muuten hauskaa käydä kirppareilla, sillä katsomme tavaroita ja vaatteita täysin eri tavalla. Äiti nappaa kaiken värikkään ja kuviollisen, kun minä taas katselen hillittyjä värejä, mustaa, tummansinistä, viininpunaista ja raidallista. Äidin mielestä ostan aina vaatteita, jotka eivät näytä ”miltään”. Se onkin tavoitteeni, sillä sellaiset vaatteet näyttävät yleensä parhailta päällä.

Nyt jatkan kuitenkin taas kirppistaukoani, sillä en minä tätäkään vaatetta olisi tarvinnut. Syytän Kaija Koota ja Suomen suosikit-ohjelmaa tästä onnellisesta hairahduksestani.