Ai niin, mulla on joku tällainen blogikin! Tapasin kirjoittaa tänne lukemistani kirjoista, kuvata kirppislöytöjä ja tehdä soittolistoja. Aivan, aivan. Muisti palailee pätkittäin.

Taisin viimeksi kirjoittaa tänne muuttolaatikoiden keskeltä. Nyt olemme asettuneet uuteen kotiin, meren ja kaupungin läheisyyteen. Muuttaminen tuntuu edelleen oikealta ratkaisulta.

Kesäkuu meni koulutehtäviä tehdessä ja lasta tarhaan viedessä. Heinäkuun olin lapsen kanssa lomalla, ja vietimme koko kuukauden lähinnä meressä. Menimme rannalle heti aamulla, ja nukuimme sen jälkeen päiväunet, ja kun mies tuli töistä, lähdimme kaikki yhdessä takaisin uimaan.

Olen jaksanut ottaa uudessa asunnossa enemmän asukuvia, joten laitan niitä tämän postauksen joukkoon. Tässä ensimmäinen:

Taisi olla sadesää kun on noin mustaa ja pitkää vaatetta päällä. Paita äidin, mekko, korvikset ja laukku kirppikseltä.

Kirjoitin joskus kuukausi ennen muuttoa tänne postauksen, jossa kerroin, että todennäköisesti eroamme miehen kanssa. Tietenkin poistin ko. postauksen heti seuraavana päivänä, koska ei kaikkea tarvii aina kertoa.

Kun on keskellä henkilökohtaista myrskyä, ei olekaan kovin viisasta antaa julkisia lausuntoja, eikä siksi ettei asioista kannattaisi puhua suoraan, vaan siksi että myrskyssä tilanteet ovat kovin eläväisiä, eikä niistä tajua itsekään yhtään mitään.

Jälkikäteen on usein helpompaa kertoa mistä oli kyse, kun sen on ensin itse käsittänyt. Eli oli hyvin lähellä, että olisimme lähteneet eri teille, ja jatkaneet yhdessä ystävinä ja lapsemme vanhempina, mutta niin ei sitten käynytkään. Selvisimme kriisistä käymällä pariterapiassa, puhumalla, sekä olemalla puhumatta ja antamalla toiselle tilaa. Jostain löytyi sitten tahtoa jatkaa yhdessä.

Olen iloinen ettei meidän tarvinnut erota, en siksi että eroaminen olisi joku kamala synti, vaan siksi että toivottomalta näyttäneen tilanteen raunioista versoi varma, rauhallinen,  huomioiva, ystävällinen, rakastava ja armollinen vaihe, jota olemme eläneet koko kesän, ja joka jatkuu vieläkin.

Ja joulukuussa tulee täyteen viisi vuotta yhteiseloa!

Housut H&M, kauluspaita tädiltä, toppi, korvikset ja laukku kirppis. Varmaankin otin tuon kauluspaidan pois heti ulos päästyäni.

Paita ja korvikset kirppis, hame ja kassi äidin.

Kesä oli hieno, sen tietävät kaikki. Nautin meressä uimisesta ja helteistä kuten muutkin ihmiset, mutta elokuun alussa uiminen ja kuumuus alkoivat kyllästyttämään.

Lempivuodenaikani on syksy, ja olen iloinen että kohta on paras aika vuodesta! On niin ikävä syyspukeutumista: mekkoja, takkeja, sukkahousuja, kaulahuiveja ja maihareita.

Mökillä Kokkolassa, menossa mustikkametsään. Kokkola-looks.

Lähdössä polttavan kuumaan kaupunkiin ostamaan uusia alusvaatteita. Bad idea! Mekko ja laukku kirppis, korvikset Crazy Factory.

Taas mökillä. Viltti anopin.

Sää viileni hieman! Kaikki vaatteet ja laukku kirppikseltä.

En ole lakannut tekemästä soittolistoja, vaikka olenkin laiminlyönyt blogia. Julkaisen kesän listat vähän myöhemmin. Olen kuunnellut paljon musiikkia nyt kesällä, sillä sain mieheltä syntymäpäivälahjaksi bluetooth-kajarin, jota olin toivonut jo kauan.

Olen viettänyt kesää musiikillisesti 70-luvulla, mm. Queen ja Fleetwood Mac ovat soineet paljon. Lapsikin on innostunut uudesta kaiuttimesta, hänen voimasoittolistallaan ovat Guantanamera ja Kuningaskobra.

Todella viileä sää! Jee! Takki ja sukkahousut H&M, hame, poolo ja laukku kirppis.

Pölhö poseeraa. Takki ja housut äidin, laukku kirppis.

Paita ja housut kirppis, reppu Retki. Äidilläni ja mummullani oli 90-luvun alussa tuollaisia paitoja ja paitamekkoja, joten kun paita tuli vastaan kolmella eurolla, piti se hankkia ihan nostalgiankin takia.

Olen jatkanut ruotsinkielisiä webdesign-opintojani, ja nauttinut kotona opiskelemisesta. Opintoni kestävät vielä elokuun ajan, ja sitten lähdenkin ihan muille raiteille, sillä syyskuussa alkavat sosionomiopinnot Vaasan ammattikorkeakoulussa!

Olen vähän arvaamaton ja nopea liikkeissäni, tiedän, mutta olen innoissani lähdössä hankkimaan uutta ammattia. Minullahan on jo takana opinnot elokuvakäsikirjoittamisessa, nekin AMK:ssa, mutta en ehtinyt suorittamaan tutkintoa loppuun saakka, vaan opinnäytetyö jäi tekemättä (se ottaa vähän kaaliin, mutta minkäs teet, tutkintoasetuksia on muutettu eikä käymääni linjaa ole enää olemassa). Elokuvakässäreitä teen edelleen pöytälaatikkoon (yksi puolituntinen on juuri nytkin työn alla), mutta haluan myös ammatin joka lyö edes vähän varmemmin leiville, vaikka sosionomit eivät mitään megapalkkoja vetelekään.

Olen koko kesän jatkanut myös kolumnien kirjoittamista Pohjalaiseen, ja jatkan samaa hommaa syksylläkin. Kolumnit ovat ikävä kyllä maksumuurin takana, joten niitä ei pääse lukemaan, ellei tilaa Pohjalaista 🙁

Joskus pitää olla kasuaali. Tämä kuva on viime viikolta, ja olen juuri menossa hakemaan lasta tarhasta, siksi kädessäni on pieni takki ja kaksi pyöräilykypärää 😀 Housut ja paita kirppis, takki H&M.

Kuuman kesän aikana jaksoin oikeastaan vain pyöräillä ja uida, juoksemisesta ei tullut mitään. Minun ja ystäväni Olgan piti osallistua  elokuussa polkujuoksutapahtumaan, mutta emme kumpikaan juosseet koko kesänä, joten se sitten jäi.

Heti kun ilmat viilenivät, lisäsin myös lenkkejä. Nyt olen saanut pidennettyä matkaani hitaasti 8 kilometriin, ja aion syyskuussa osallistua Vaasa maratonin 10,5 kilometrin matkalle. Minulla ei todellakaan ole aikatavoitteita, olen hidas hölkkääjä, ja mikä tahansa aika kelpaa.

Olen jatkanut myös polkujuoksua, ja aloitin lisäksi joogan pitkän tauon jälkeen. Tuntuu hyvältä liikkua ja väsyttää itsensä oikein kunnolla.

No niin, eiköhän tässä ollut tarpeeksi luettavaa yhdelle päivälle. Lupaan palata vielä tällä viikolla uusien postausten kanssa, tauko on nyt virallisesti ohi!