Yllätyksellinen nokkoskastike

 

 

 

IMG_20180521_212924.jpg

Olen surkea ottamaan ruokakuvia. Katsokaa nyt tätäkin! Pitää ihan selkeästi alkaa harjoittelemaan. Päätin siitä huolimatta, että rumat ruokakuvat eivät saa olla este reseptien jakamiselle, sillä nyt on kevät ja nokkosreseptejä tarvitaan!

Söimme tänään kermaista nokkoskastiketta, jossa oli kaikkea muutakin hyvää. Tykkään juuri tällaisista ruuista, missä on paljon eri makuja, ja aineksia ei muhjata liian pitkällä keittoajalla. Resepti tulee tässä:

 1 sipuli

1 valkosipulin kynsi

hitunen currya

1 tölkki kikherneitä

2 dl vihanneksia (minä laitoin vähän parsakaalia ja pari herkkusientä, mutta myös kesäkurpitsa tai kukkakaali käy tähän oikein hyvin)

1 dl ryöpättyjä ja pilkottuja nokkosia

1-2 prk kaurakermaa

2 rkl jotain tuorejuustoa (itse käytin ruohosipulin makuista)

suolaa maustamiseen, öljyä paistamiseen

 

Silppua sipuli ja valkosipuli, ja kuullota ne öljyssä ja curryssa. Currya ei ole tarkoitus laittaa niin paljoa, että se peittää kaikki maut alleen, pieni ripaus riittää tuomaan makua ja väriä! Tämän jälkeen lisäsin pannulle herkkusienet, ja sitten valutetut ja huuhdotut kikherneet, sekä nokkoset ja parsakaalin. Perään heitin pari pientä purkkia kaurakermaa, ja sitten vielä suolaa. Kastikkeen ei tarvitse kiehua kauaa, viisi-kymmenen minuuttia riittää. Sen voi syödä pastan, perunan tai riisin kanssa.

Ihanaa kun on nokkosaika!

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Hyvä olo DIY

Äitienpäiväruno

Selasin tänään läpi useita runokirjoja, mutta en löytänyt sopivaa äitienpäivärunoa. Sellainen piti siis yrittää kirjoittaa itse.
 
Hyvää äitienpäivää kaikille!
 

FB_IMG_1526209827694.jpg

minä ja oma äitini, sekä photobombaava serkku

 
 
Mistä sinä olet tullut tänne?
 
Aivan ensiksi tietenkin odotit.
Istuit kumpupilven päällä ja puhaltelit lumihiutaleita
kunnes sinut lähetettiin matkaan
ja aika alkoi.
 
Sinua kantoi äiti.
Hän pyöräili, lepäsi,
ui viileässä vedessä,
kulki edestakaisin,
teki työtä.
Kuulit kuinka hän
puhui kukille, sahasi puita,
ja etsi sinulle
lohdullisia lauluja.
Joskus koko äiti kiehui raivosta,
joskus hän kupli iloa,
mutta useimpina päivinä
hän vain eli elämäänsä
ja sinä kuljit mukana.
 
Äiti ei ollut mystinen maaemo
eikä edes jumalatar
hän oli ihminen
häntä otti päähän kun tuulitakki ei enää mennyt kiinni,
hän söi vuorotellen pinaattia ja irtokarkkeja
joi liikaa kahvia
 
mutta jo silloin hän sai sinut uskomaan,
että tänne,
juuri tähän kohtaan
tätä loputonta universumia
on hyvä syntyä.

Suhteet Oma elämä Suosittelen Ajattelin tänään