MAANANTAI: ELÄMÄN TUULESSA

image.jpgKiireessä minulle tuppaa käymään niin, että unohdan itseni. Unohdan pysähtyä, unohdan ottaa hetken itselleni, nauttia kahvin kiireettä, lounaan rauhassa. Yksinkertaisesti unohdan mikä tässä elämässä oikeasti on tärkeää exceleiden ja to do -listojeni tohinassa.

Kun tekee sydämellä ja suurella intohimolla työtään, suorituskeskeiseen oravanpyörään hyppää hyvin helposti. Pois pääsemiseen tarvitaankin sitten tunneihmisenä hiukan enemmän. Joskus muutama vapaapäivä, joskus rationaalinen riuhtaisu ja päätös ”paremmasta”.

Päätös siitä, millaista elämää oikeasti haluaa elää. Niiden exceleiden ja to do -listojen ulkopuolella.

Minä haluan, että minulla on…

Aikaa tarttua asioihin, aikaa kirjoittaa kauniimmin, aikaa puhua pitkään ystävän kanssa. Herätä hiukan myöhemmin, aloittaa päivä lempeämmin, hengittää hetki ja vasta sitten lähteä liikkeelle.

Haluan muistaa…

Kiittää ja luottaa, että pahakin päivä päättyy aikanaan ja uusi tulee aina. Muistan luottaa, että asiat järjestyvät omalla painollaan, ei pakottamalla hampaat irvessä tai muuten vain murehtimalla.

Haluan myös muistaa, että vastaamaton sähköpostiviesti siellä täällä, yksinkertainen erehdys tai kollegan ikävä kommentti ei kaada maata. Herkällä hetkellä horjuttaa, mutta loppujen lopuksi ei ole ollenkaan tärkeää tässä elämässä.

Ei ihan päättömiä ajatuksia, vaikka unten rajamailla onkin kirjoitettu. Vai mitä? 

Ajatuksellista viikkoa! Kertokaa toki, millaisia asioita te haluatte arkeenne enemmän?

M.

Last weekend was a wind of change for me.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *