MAANANTAIMOTTO
Oletko koskaan miettinyt, että teetkö asioita vain, koska tuntuu, että pitäisi tai vain koska muutkin tekevät? Tai haaveiletko jostakin, koska vain kuvittelet haluavasi sitä vaikka todellisuudessa haluatkin ihan jotain muuta?
Itselleni käy välillä niin, että menen virran vietävänä (välillä väkipakosta, välillä silkkaa omaa tyhmyyttäni), kunnes havahdun, että helvetti, eihän tämä ole yhtään sitä mitä oikeasti haluan, miten haluan aikani viettää tai mikä oikeasti saa minut hyvälle mielelle.
Olen huomannut, että silloin kuin itselleni käy näin, käy myös niin, että hyvinvointi alkaa horjua, kulmat kurtistua ja kroppa kiristyä.
Silloin on hyvä pysähtyä, pohtia ja palata niiden itselleen tärkeiden asioiden äärelle. Tehdä sellaisia asioita, jotka oikeasti syvällä sisimmässä tuntuvat oikealta ja omimmalta. Päästää ympärilleen sellaisia ihmisiä, jotka myös antavat energiaa, eivät ime sitä jatkuvasti. Unohtaa murheet ja muiden katseet, ja kuunnella sydäntään ja keskittyä siihen omaan juttuun. Se on tärkeintä tässä elämässä. Ei se, mitä muut tekevät tai mitä muut odottavat sinun tekevän.
Virran vietävänä on toki helppo uiskennella, mutta vielä parempaa on olla itselleen aidosti rehellinen, tehdä asioita täydestä sydämestään ja elää itselleen mieluisaa elämää muiden odotuksista ja katseista välittämättä.
Hyvää viikkoa!
M.
// W o r d.