MAANANTAIMOTTO

Löysin viikonloppuna yli viidentoista vuoden takaisen ysiluokan ainekirjoitukseni otsikolla Tavallinen arkipäiväni kolmekymppisenä.  Tehtävänantona lienee ollut kirjoittaa kuviteltu, unelmien, päivä kolmekymppisenä.

Oli hauskaa löytää jotain tällaista näinkin monen vuoden takaa, sukeltaa hetkessä ysiluokkalaisen unelmiin ja ajatuksiin.

Hämmentävää kuitenkin oli huomata, kuinka monta yhtymäkohtaa noissa ysiluokan unelmissa oli tähän hetkeen. Niin monta, että kyse ei todellakaan voi olla pelkästä silkasta sattumasta tai yli äyräiden menevästä suunnitelmallisuudesta. 

Vetovoimalla ja unelmilla on uskomaton voima, jos vain haluaa uskoa. Lukiessani minut täyttikin aivan valtava kiitollisuus ja innostus, ja yhtäkkiä kaikki kävi järkeen. 

Parempaan saumaan vanha ainekirjoitukseni ei myöskään olisi voinut löytyä. Nimittäin tajusin taas, juuri kun sitä tarvitsin, että kaikella todellakin on tarkoituksensa, aikansa ja paikkansa, ja että kaikki kyllä järjestyy. Ymmärsin myös samalla, että nyt on aika tehdä tilaa uusille unelmille.

What you think, you become. What you feel you attract. What you imagine, you create.

xx

M.

Ps. Illan to do:na onkin kirjoittaa unelmien arkipäivä viiden vuoden kuluttua. Haastan kokeilemaan!

 //  What you think, you become. What you feel you attract. What you imagine, you create.