MAANANTAIMOTTO WEEK 40

Jälleen kelpo muistutus maanantaihin. Havahduin tänään itse jälleen siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, että oikeastaan valmiissa maailmassa ei ole (pitäisi olla) kiire minnekään.

Tämä ajatus pilkahti mieleeni hassunkurisesti ratsastustunnin jälkeen heppaa heinän suortuva otsaharjassaan tuijotellessani. Heppa hörähteli ja nautti sangen tyytyväisenä saamisistaan. Minä jäin hymyssä suin mutustelemaan asiaa.

Milloin olen viimeksi pysähtynyt ja oikeasti nauttinut hetkestä -Tai työlounaasta! Siitähän tämä elämä yksinkertaisuudessaan lähtee. Pysähtymisistä, pienistä asioista, nautinnollisista hetkistä, kiireettömistä ajatuksista, kepeistä askeleista… Ei arjen kilpajuoksusta.

Olisi vähän opittavaa noilta nelijalkaisilta. Tekisi nimittäin ihan hyvää varmaan itse kullekin välillä höristellä heinän suortuva hiuksissa. 

If you know what I mean….

Kiireetöntä viikkoa kamut,

M.

Realized this truth once and again today. Instead of rushing and accomplishing all the time, we really should stop and reflect everything around us. It’s not about rush, but stops, enjoyable moments and small joys that should lead our life.