MILLAINEN PUKEUTUJA OLET?

 

 

Perjantaipohdintaa ja ajatuksia omasta pukeutumisesta erään lehtijutun innoittamana!

TYYLINI KULMAKIVET

Kuvailisin itseäni ehkä sanoin klassinen, minimalistinen ja trendikäs (?). Minulle klassisuus ei tarkoita tylsyyttä. Klassiset vaatekappaleet kestävät aikaa, toimivat aina ja voivat myös olla todella trendikkäitä. Minimalistinen siksi, että pidän mieluummin yksinkertaisesta ja pelkistetystä tyylistä turhien krumeluurien sijaan. Liika yrittäminen ei mielestäni pue ketään (tai ainakaan minua), yksinkertaisuus sen sijaan kaunistaa. Trendikkyys tarkoittaa minulle sitä, että vaikka seuraan muotia, poimin muotihömpötyksistä omaan tyyliini sopivat uudet jutut. Tyyli pysyy, muoti muuttuu.

 

 

 

OPIT ÄIDILTÄ

Muistan, kuinka lapsuudessa aina koulun alkuun piti saada uudet vaatteet. Ostosreissu äidin kanssa oli ihan must juttu. Myös juhlaan ja erikoistilaisuuksiin täytyi aina pukeutua tilaisuutta kunnioittaen. Oli kyse sitten perhepäivällisistä, syntymäpäivistä tai koulun kevätjuhlista.

Olin myös jo lapsena hyvin tarkka omasta pukeutumisestani. Muistan vieläkin, kuinka yhtenä aamuna jäin itkemään päiväkotiin, koska sukat olivat väärän väriset. Valko-persikan-raitaiset. :D

Pohjimmiltaan ilo pukeutumiseen on tullut äidiltäni. Äitini on ollut aina kova laittautumaan, ei arkena, mutta ihmisten ilmoille. Tukan on pitänyt olla tiptop ja valittujen vaatteiden tilaisuuteen sopivat.

Hänen vaatevarastonsa on näinäkin päivinä varmasti valehtelematta suurempi kuin minulla. Nykyään shoppailemme harvemmin yhdessä, mutta usein tsekkailemme yhdessä kivoja asukokonaisuuksia töihin tai muihin tilaisuuksiin. Roolit ovat lapsuudesta siis ikään kuin kääntyneet. Äitini luottaa minuun varmasti myös työni puolesta, mikä on minulle suuri kunnianosoitus.

 

 

INTOHIMO

Intohimo pukeutumiseen ja muotiin minulla on aina ollut, mutta töiden puolesta rakkaus muotiin ja vaatteisiin on vain syventynyt. Juuri työ määrittääkin osaksi pukeutumistani. Koen, että edustan pukeutumisellani paitsi itseäni myös tekemääni työtä (ja yritystä).

Toisaalta muodin maailmassa työskentely tuo myös omat ”paineensa”. Muodissa eletään aina pari sesonkia edellä, värejä ja mallistoja näkee pilvin pimein. Siksi ei olekaan suunnaton ihme, että moni muodin parissa työskentelevistä ihmisistä pukeutuu itse hyvin yksinkertaisesti. Kun työssä näkee paljon, oman pukeutumisen haluaa pitää simppelinä.

Muotialalla työskentely on vaikuttanut itseeni myös siten, että kulutuskäyttäytymiseni on muuttunut huomattavasti. Siinä missä ennen tuhlasin innolla muotiuutuuksiin, on minusta nyt tullut entistä valikoivampi. Enää en törsää, vaan ostan laatua ja harvemmin. Tämä on myös varmasti ikä-juttu. Kun oma tyyli on löytynyt, enää ei tule hurahdettua mihin tahansa.

Sellaista minusta. Olisi kiva kuulla, millaisia pukeutujia te olette? Tai millaisia muistoja pukeutumiseen tai oman tyylitajun löytymiseen teillä liittyy? Entä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tyyliinne ja mitkä tekijät vaikuttavat pukeutumiseenne nyt?

 

Ihanaa perjantaita! Nyt pihvit tulille ja lasi punkkua sallittakoon!

M.

 

—

Too long to translate…