Yksi kesäinen ilta

Helsinki, helle ja kesälauantai. Ja lapsi yökylässä isovanhemmilla. 

Vietettiin puolison kanssa iltaa kaupungilla. Käytiin Kalliossa terassilla, ja siitä ystävien luona yhdellä. Kolmelta yöllä löydettiin itsemme vanhasta kirkkopuistosta. 

“Hei tehdään se täällä jossai, vaikka ton puskan takana. Ihan jäätävä stondis…” 

“No ei tehdä. Ei mua nyt sytytä mikään pikapano puskassa. Tehdään jotai muuta jännittäävää. Mennää strippiklibille. Onks sellaisia viel olemassa?” 

Löydettiin strippiklubi, jonne sisälle pääsystä maksettiin hyvä hinta. Seinää vasten istui neljä  vähäpukeista naista. Pisin heistä astui lavalle, pyöri muutaman kerran tangon ympäri ja paljasti rintansa. Sujautin naisen pikkuhousuihin kympin setelin, noustiin ja poistuttiin paikalta. Todettiin strippikulubilla ainoana asiakkaana olemisen olevan kiusallista.

Ilta päättyi mäkkärin hampurilaisiin, ja lopulta myös siihen pikapanoon. Mutta ei pimeässä puistossa, vaan aamuauringon noustessa eduskuntatalo edessä. 

Vuosien päästä voin eduskuntatalon ohi kävellessä muistella, että onpas tuollakin tullu paneskeltua.

Kesämuisto vuodelta 2013