Onnellisuudesta.

Olen aikas onnellinen. On mies, lapsi, ystäviä, koti, vakityö, terveyttäkin (pikkukremppaa nyt aina, mutta ei mitään kuolemanvakavaa). Luin jostakin blogista, että tutkimuksissa todetaan toisen lapsen (ja kolmannen etc) vähentävän onnellisuutta. Onhan tätä mietitty miehen kanssa, etenkin aina kun lapsi sairastaa tai on muuten vaikeampaa, että miten sitä sitten jaksaa, jos on useampi lapsi??? 

Kuitenkin ajattelen,että tulevaisuudessa, kun lapsi kasvaa, niin se sisarus olisi ihana. Voisivat leikkiä keskenään ja vanhemmat ehkä saisivat myös enemmän kahdenkeskistä aikaa..Maybe? Varmasti huoletkin sitten tuplaantuvat, mutta kuiteskin..

Sekin pelottaa, että jos lapsi syntyisi pahasti vammaisena. Kamala ajatus. Ihan lapsen puolesta ja tietysti oman jaksamisen. Olisiko elämä sitten pelkkää selviytymistä päivästä toiseen? Osaisiko enää nauttia mistään?  Kai sitä liikaa pyörittelee mielessään kaikenlaista, voi kun osaisi vain ajatella positiivisesti!