Pelkkiä sandaaleita

Ennen tänne lähtöämme ajattelin, etten osta Suomesta moniakaan vaatteita pikkuneidille, vaan hankin niitä sitten paikan päältä. Halvalla. Kivoja värikkäitä lastenvaatteita, Brasiliassa kun ollaan. Ja ajattelin minä itsellenikin jotain ostella.

Odotukseni oli siis kovat kun ajelimme jälleen mutkien kautta Campinakseen Dom Pedron ostoskeitaasen. Ajelumme alkaa olla jo surkuhupaisaa ja olemmekin vakuuttuneita siitä, että navigaattorimme joutaisi jokeen. Parque Dom Pedroon (www.parquedpedro.com.br) kuitenkin saavuttiin, Etelä-Amerikan suurimpaan yhdessä tasossa olevaan ostoskeskukseen. Näitäkin täytyy ilmeisesti mitata eri keinoin, että voidaan sanoa suurimmaksi.

Olihan tuo iso, yli 400 kauppaa. Muttei mitään ostettavaa, ei ainakaan minun makuuni. Paitsi niitä sandaaleja. Lastenvaatteet olivat hempeän vaaleanpunaisia jenkkityylisiä unelmahöttöjä ja törkeän ylihintaisia. Maksaisitko vauvan perushousuista 40 euroa?

Olen luovuttanut, täällä ei siis ostella vaatteita. Kenkiä ehkä, mutta niitä on jo kaapit pullollaan. Useampi ostoskeskus on jo takana. Tämä on subjektiivinen arvioni shoppailusta Brasiliassa, mutta ne jotka tuntevat minut, tietävät, etten normaalisti tapaa kohdata tällaisia ongelmia. Ostoksia on löytynyt niin Japanista kuin Ranskasta. Vai oleko hävittänyt äityslomalla materialistisen minäni?

Onneksi tytöllä on fiksu täti ja minulla sisko, sillä hän tuli ostoskassit suhisten meille ennen lähtöämme. Mekkoa ja shortsipukua… ”Ei sun ois tarvinnu sisko!”, totesin moneen otteeseen. Olisipas. Ilman niitä tyttö kulkisi täällä pelkät vaipat päällä.

Täti ja pari muuta saa meiltä tuliaisia. Lähti vähän lapasesta Havaianaksien ostelu. Johonkin se patoutunut ostostarve pitää purkaa. Tässä ei ole vielä kaikki, vaan muutamat aion ostaa vielä ennen paluutamme.